Time




Time eroaa virkistävällä tavalla Luther Allisonin aiemmista julkaisuista. Tällä kertaa kaikki (B-puolen biisit varauksella) sen biisit ovat omaa tekoa. Aloitusraita Time hämää hiukan kuulijaa, mutta biisin R&B ja jopa funk-sävyt jäävät yksittäiseksi tapaukseksi. Levyt loput seitsemän biisiä ovat ehtaa bluesia. Ei kuitenkaan pelkästään Allisonin leipälajia sähköistä Chicago-bluesia, vaan osassa biisejä keskiössä on piano ja akustinen kitara. 

Yhden kuuntelukerran jälkeen siirryin Allison-saagan seuraavaan levytykseen olettaen etten palaa tähän levyyn toistamiseen. Vajaa vuosi myöhemmin löysin hyväkuntoisen vinyylin divarista, ja levy sai nopeasti toisen kuuntelun. Sen funkahtavasti soittava basisti kuulostaa turhan modernilta, aivan kuten osa kitaraefekteistä ja kosketinsoittimista. Päätösraita Just My Guitar (And Me) jätti silti hyvän mielen ja levyä voi hyvin suositella elektronisen aikakauden skideille. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit