Buddy Guy: Rhythm & Blues




Buddy Guy on yksi omista blues-suosikeistani. Pidän hänen laulusta lähes yhtä paljon kuin innovatiivisesta soitannasta. Useiden ikäluokkansa muusikoiden tavoin Guy'n levyille löytyy halukkaita vierailijoita. Nyt heitä on mukana onneksi vain viidellä raidalla eli noin joka neljännellä. Kid Rock vierailee toisella levyn Mel Londonin coverilla. Buddyn vanha duettokaveri Junior Wells ehkä kääntyisi haudassaan jos kuulisi uuden version Messin' With The Kidistä, mutta minulle se on ok. Country-tähti Keith Urbanin suoritus unohtuu oikeastaan kokonaan kun 2012 presidentti Obaman, Buddyn, Led Zeppelinin ja Kennedy Centerin palkintogaalayleisön edessä Buddy Guy'lle (Jeff Beckin kanssa) esiintynyt Beth Hart duetoi kappaleella What's You Gonna Do About Me. Joe Bonamassan kanssa kaksi yhteisalbumia tehnyt nainen on minusta parasta mitä soul/blues -sektorilta voi nykyään löytää. Tuplan ensimmäinen levy sisältää yhdeksän tuottajarumpali Tom Hambridgen yksin sekä yhdessä kitaristin ja muutaman muun muusikon kanssa tekemää biisiä. Näistä What's Up With That Woman on oma suosikkini. 

Rhythm & Bluesin jälkimmäinen levy on sitä musiikkia, johon tätä kirjoittaessani syksyllä 2013 olen kaikkein eniten rakastunut eli chicago-bluesia. C-puolen vieraina ovat biisissä Evil Twin Aerosmith-kitaristit Joe Parry ja Brad Whitford sekä laulaja Steven Tyler kun viimeisellä puoliskolla kuullaan Buddy Guyn kanssa esim. Valkoisessa talossa 21.2.2012 Buddun kanssa soittanutta Gary Clark Jr. Molemmat vieraat toki rikastuttavat levyä, mutta onneksi se ei kuitenkaan ole heidän varassa vaan pärjää vakuuttavasti omillaan. 

Rhythm & Blues on Buddy Guy'n 1991 tapahtuneen comebackin kymmenes uusi studiojulkaisu. Kitaristi vaikuttaa terveeltä ja elinvoimaiselta joten uutta musiikkia lienee tulossa vielä jatkossakin. Jo näiden albumien toimesta Guy on syytä liittää 40-luvulla aloittaneiden BB King'in, Muddy Watersin ja Howlin' Wolfin pitkäikäisemmäksi ja tärkeimmäksi työn jatkajaksi. Hänen 55 vuotta jatkunut levytysura jättää varjoon sellaiset bluesin mestarit kuin Albert ja Freddie King'in, Albert Collinsin ja Luther Allisonin. Oikeastaan vain hänen jälkeen bisnekseen tulleista (mutta jo kuolleista) Jimi Hendrix ja Stevie Ray Vaughan kohoavat bluesin uudistajina Guy'n edelle. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit