Live In Paris




En ole koskaan lukenut Luther Allisonin elämänkertaa (jos sellaista on kirjoitettu) joten en tiedä miksi kitaristi muutti 1979 Ranskaan. Hän ei ollut maassa ensimmäinen Chicago-bluesin lähettiläs sillä ainakin Memphis Slim oli muuttanut sinne jo kymmenen vuotta aiemmin. Joka tapauksessa pian maahan muutettuaan, Allison julkaisi tämän ja Liven sikäläisten levy-yhtiöiden kautta. Olen ollut siinä uskossa että näistä kahdesta juuri tämä julkaistiin ensiksi sillä 46 minuuttiselle albumille on mielestäni kasattu kiinnostavammat biisit kuin sen 33 minuuttiselle sisarlevylle. 

Kolme biisiä per levynpuolisko ei tietenkään ole sellainen formaatti, joka voisi onnistuneesti dokumentoida kokonaisen keikan tunnelman ja taiteellisen kaarta. Siihen tarkoitukseen esiteltiin jo 1950 uusi levyformaatti, tupla-live. Tästä huolimatta valtaosa vinyyliaikakauden (1950-1985) livejulkaisuista on kuten Live In Paris. Hyllystäni löytyvältä levyltä saa aavistuksen millainen Luther Allisonin keikka on ollut. Onneksi heti perään (toisen levy-yhtiön) toimesta julkaistiin tälle albumille jatko-osa Live. Nämä kaksi julkaisua yhdessä todistavat Luther Allisonin jatkaneen autenttista Chicago-bluesin perinnettä myös vanhalla mantereella. 

Live in Paris ja Live paketoitiin yhdelle CD:lle ensimmäisen kerran 1995 Buda Recordsin toimesta, ja kuusi vuotta myöhemmin RUF Recordsin toimesta. Valitettavasti kahden LP:n musiikki ei mahtunut kokonaisuudessaan yhdelle CD:lle. Budan (yhä 2013 myynnissä olevalla) julkaisulla on tämän LP:n kaikki biisit, mutta RUF Recordsin levyltä puuttuu levyn toinen BB King -cover Sweet Little Angel. Sillä tosin on kaikki kakkososan biisit kun Budan julkaisulta puuttuu Little Red Rooster. Lienee turha toivoa että alkuperäiset moniraitanauhat julkaistaisiin joskus kokonaisuudessaan ilman häiritseviä editointeja - ja kokonaisena 80+ minuuttisena keikkana.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit