Eat It




Tuntuu lähes nololta kirjoittaa että ehdon diggailla Himble Pie'ta lähes kolme vuosikymmentä ennen kuin kuuntelin tämän levyn kokonaisuudessaan. Eat It pn järjestyksessä toinen studioalbumi sen jälkeen kun Peter Frampton yllättäen jätti bändin loppuvuodesta 1971. Seuraavana vuonna julkaistu Smokin' menestyi loistavasti, mutta huhtikuussa 1973 julkaistu tupla-albumi Eat It ei tainnut kiinnosta ostajia yhtä paljon. 

Eat It'in neljä levynpuoliskoa eroavat musiikillisesti suuresti toisistaan. Avauspuoliskon biisit ovat rockaavaa Pie'ta maustettuna läpi levyn kuultavilla makeilla naislaulajilla. Marriott'in neljästä biisistä oma suosikkini on Good Booze And Bad Women. Ykköslevyn kääntöpuolelta löytyy neljä soul/R&B coveria. Näistä Roosefelt Jamisonin 1964 kirjoittama klassikko That's How Strong My Love Is on coveroitu esim. Otis Reddingin ja Rolling Stones'in toimesta. Steve Marriott ja levylle erityisen soulvaikutelman antava naistrio tekevät kappaleessa upeaa jälkeä. 

Eat It'in ensimmäinen levy olisi ollut jo sellaisenaan laadukas julkaisu. Steve Marriotill oli kuitenkin halu tehdä laajempi kokonaisuus. Kakkoslevyn ensimmäinen puolisko sisältää kolme akustista biisiä, jotka eivät minua juuri viehätä sekä sähköisen boogien Benckton Dumps, joka kuulostaa korvaani hyvältä sävellykseltä. Itselleni ensikuuntelussa oli kuitenkin suurempi yllätys nelospuolen live. Valitettavasti levytiedot eivät kerro sen äänitysajankohtaa mutta veikkaan sen olleen syksyllä 1972. Puoliskon kolmesta biisistä vain kaksi ensimmäistä Up Our Sleeve ja Honky Tonk Women soitettiin perättäisinä vetoina sillä ennen levyn päättävää pitkää (I'm A) Road Runneria kuullaan ärsyttävä editointi sillä biisi on bändin encoren. King Biscuit Flower Hour -radiolle 1973 tehty, ja 1995 julkaistu äänitys sisältää kaikki kolme biisiä. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit