Hound Dog Taylor




Nuorena 80-luvun alussa bluesiin tutustuneena sain 2010 mustaan rytmimusaan sellaisen innostuksen joka johdatti levylautaselleni tämänkin levyn. Hound Dog Taylor on yksi sellainen chicago-bluesin sekatyömies, johon on vaikea vahingossa törmätä. Hänen äänekäs, rouhea blues ei ollut 60-luvun levyteollisuuden mielestä kaupallisesti kiinnostavaa ja siksi hän julkaisi tämän ja toisen levynsä vasta 70-luvun puolella. Kun mies vielä meni kuolemaan, hänen tuotantonsa jäi niin vähäiseksi että hän on jäänyt vain alan harrastajien tietoisuuteen. 

Voin olettaa että Hound Dog Taylor LP. On ilmestyessään ollut outo julkaisu. Se menestyi kaupallisesti kiitettävästi ja palkitsi nuoren levy-yhtiöpomon Bruce Inglauerin riskin. Hän nimittäin irtisanoutui Delmark-yhtiöstä (vaikka antaakin sen omistajalle Bob Koesterille erityiskiitokset) kun ei saanut heitä kiinnittämään Tayloria. Inglauer toimi myös tämän levyn tuottajana joten yhä 2013 Alligator-yhtiötään johtava bluesintoilija oli mies paikallaan. Albumi on äänekäs ja virkistävällä tavalla autenttinen. Voin hyvinkin uskoa että bändin on kuulostanut tältä Chicagon eteläpuolen klubeissa. Myös Taylor huomasi levyn julkaisun jälkeen että pienet räkälät vaihtuivat parempiin soittoluoliin. Ja muutaman vuoden kuluttua mies keikkaili jo toisella puolella maapalloa Australiassa. 

Löysin Alligatorin 70-luvulla uusintajulkaiseman vinyylin Vantaan kirjastosta, mutta levystä otettiin 1990 myös CD-painos. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit