Live After Dead (DVD & CD)




Iron Maiden nousi vuonna 1984/85 maailmanmaineeseen erinomaisella Powerslave-levyllään ja sitä seuranneella pitkällä, 193 keikan World Slavery -kiertueella. Me jotka emme harmiksemme bändiä tuolloin nähneet, voimme fiilistellä kovassa keikkakunnossa olevaa kokoonpanoa kuuntelemalla ja/tai katsomalla Live After Dead julkaisua.

Alkuperäisen tuplavinyylinin kolme ensimmäistä puoliskoa tulevat Long Beachin keikoilta. Eräs ystäväni näki yhden näistä keikoista ja hänen mukaan bändi oli tuolloin lavalla niin vakuuttava, että hänen samassa paikassa muutama viikkoa aiemmin näkemä Deep Purplen keikka jäi toiseksi. Myös Iron Maidenin satsaus kulisseihin ja heidän keikan teatraalisuus oli tehnyt amerikkalaisyleisöön vaikutuksen.

Ostin Live After Dead 2LP:n heti sen ilmestyttyä. En tuolloin tiennyt että kiertueelta julkaistiin levyllä olleiden 17 biisin lisäksi kahdella singlellä kolme muuta kappaletta. Nuoruudessani vain kerran näkemäni Live After Dead -videon päätösraita Sanctuary julkaistiin nimittäin aikoinaan Running Free -sinkun b-puolella yhdessä Lontoossa äänitetyn Murders In The Rue Morguan kanssa. Samoin Lontoossa äänitetty Losfer Words (Big 'Orra)" sai aikanaan julkaisunsa Run To the Hills livesinglen b-puolella. Kaksi viimeisintä sekä tuplan viimeisen puoliskon biisejä ei soitettu lainkaan Amerikan kiertueella.

mutta näin samannimisen konserttivideon vasta vuosia myöhemmin, mutta koska en investoinut omaan kappaleeseen sataa markkaa, Live After Dead oli 2008 DVD-päivitykseen saakka itselleni enemmän audio- kuin videojulkaisu. Neljän illan aikana keväällä 1985 Long Beach Arenalla kuvatun keikan DVD-julkaisu muutti kuitenkin tilanteen. Keikka on niin energinen ja viihdyttävä että DVD:n ilmestymisen jälkeen sen pelkän ääniraidan kuuntelu ei ole antanut itselleni samanlaista kuuntelunautintoa. En ole koskaan lähtenyt vertailemaan audio- ja videojulkaisuiden biisejä toisiinsa, mutta niiden väitetään tulevan eri illoilta. Videon kuvakieli tai tekninen taso ei ehkä vastaa täysin 2000-luvun vaatimuksia, mutta vintage-julkaisuna sitä voi kaikille varauksetta suositella. Varsinkin kun kahden levyn DVD:n extrat ovat juhlallisen runsaat.

 

Tuplavinyylin neljännen puoliskon viisi biisiä on äänitetty Lontoossa kiertueen alkupuolella syksyllä 1984. Mikäli bändi soitti niitä Amerikan keikoilla, niin ne jätettiin pois videolta. LP:n neljäs puoli sai CD-julkaisunsa vasta 1998 sillä alkuperäinen CD oli vain yhden levyn versio uuden ollessa tupla. Oma veikkaukseni on että tämäkään versio ei ole SE lopullinen sillä kolme sinkkuraitaa (pikkukuvat) odottaa yhä CD-julkaisuaan. Rohkea Maiden-fani fantaisio tietenkin kaikkien kahdeksan keikan julkaisua kokonaisuudessaan The Complete Live After Dead boxissa.

EMI uusintajulkaisi 2012 bändin kahdeksan ensimmäistä LP:tä kuvalevyinä, mutta itse jätin pikkukuvassa olevan tuplan hyllyyn sillä en ole aivan tyytyväinen julkaisusarjan äänenlaatuun. Kaksi vuotta myöhemmin levyt prässäättiin perinteisesti mustalle vinyylille, mutta olen edelleen tyytyväinen alkuperäiseen UK-julkaisuun.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit