Life Death Love And Freedom




John Mellencamp kuuluu omaan aikuistumisajan musiikkiin. Tutustuin häneen täytettyäni 20 ja muutettuani opintojen perässä uudelle paikkakunnalle. Hankin tuolloin jokaisen hänen uuden CD:n, mutta jossakin välissä lauluntekijän uudet julkaisut menivät ohitseni. Life Death Love And Freedom oli ensimmäinen ostamani uusi Mellencamp-levy viiteentoista vuoteen, ja ensimmäinen koskaan uutena hankkimani Mellencamp-LP. 

Kirjoitan tätä arvostelua yli viisi vuotta levyn ilmestymisen jälkeen. Arvioisin kuunnelleeni sitä ehkä neljä kertaa ennen kuin otin sen ensiksi lenkkimusakseni ja heti perään seuraavana päivänä kotikuunteluun. Näiden perusteella koen valmiutta kertoa siitä jotakin. Albumi on teksteiltään synkkä, musiikillisesti se muistuttaa Bob Dylanin 60-luvun puolen välin sähköisiä folk-levyjä. Tavallaan se on loistava albumi, mutta itselläni on vaikeuksia samaistua vanhenevan miehen käsitykseen että kaikki on nykyään huonosti ja asiat olivat ennen niin paljon paremmin. En jaksa kuunnella moista valitusvirttä. 

Petri Myllylä 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit