Van Halen: Van Halen II




Van Halen nousi välittömästi ensilevynsä julkaisun jälkeen maailmanlaajuiseen tietouteen ja se kiersi lämppäribändinä kotimaansa lisäksi Euroopassa ja Japanissa esitellen kiinnostuneille musadiggareille omaa musiikkiaan. Kun se vuoden 1978 lopulla palasi studioon ensilevyn tuottajan Ted Templemanin kanssa, ensimmäiseksi nauhoitettiin luonnollisesti esikoiselta yli jääneet raidat ja perään heitettiin muutama uusi biisi. Ei ole siis kovin suuri ihme, että bändin kakkosalbumia pidetään edeltäjänsä uusintana. Joku toinen saattaa pitää tätä levyn heikkoutena, itse pidän sitä hyvyytenä. Formaatti on olemassa, ja sen sisällä pysytään.

Clint Ballard Jr. tekemä You're No Good avasi viisi vuotta aiemmin Amerikan listaykköseksi nousseen Linda Ronstadtin albumin ja niin se avaa myös Van Halen II. Oletan että Templeman toi biisin bändille ajatellen sen nousevan hitiksi. Sitä se ei kuitenkaan ollut, mutta onneksi levyltä löytyy myös hittipainotteinen kuten räimivä metallikappale Light Up The Sky. Bändin jo 1976/77 tekemät ja Warnerin ekoissa demosessioissa kesällä 1977 demotut Somebody Get Me A Doctor, D.O.A. ja Bottoms Up! kuuluvat omien suosikkieni joukkoon. Vielä näitä biisejä vanhempi Outta Love Again tulee ajalta ennen basisti Mike Anthonyn bändiin liittymistä 1974.

Tutustuin bändiin vasta heidän neljännen levyn ilmestymisen jälkeen ja ostin kolme aiemmin julkaistua levyä Epe's musiikkikaupasta joskus vuoden 1981 lopulla. Muistan niiden kaikkien olleen Kanadassa prässättyjä. Digi-innostuksen iskettyä myin vinyylikokoelmani, mutta Van Halen II palasi hyllyyni kesällä 2011 Warnerin tehtyä siitä uusintapainoksen. Asettaessani 180 grammaista kiekkoa levylautasella se tuntui oudon paksulta. Myös sen soundit olivat mahtavat enkä usko kuulleeni sitä aiemmin yhtä lämpimästi soiden. Toki hiukan tuunattu levysoittimenikin on laadultaan jotakin muuta kuin 80-luvulla stereopaketissa mukana tullut levari.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit