Chicago/Blues/Today! Vol. 1




Vanguard julkaisi kolme blues-kokoelmaa vuonna 1966. Kullakin levyllä esiintyi kolme artistia. Olen nähnyt niistä kasatun kolmen CD:n paketin, mutta itselläni on siitä 1972 otettu uusintapainos. Innostuin etsimään levyn luettuani sitä ennen erään blues-lehdes kiinnostavan artikkelin Junior Wells'in Messin' With The Kid -biisin eri tekijöiden versioita. Itselleni biisi on tuttu useista Buddy Guyn ja Juniorin yhteisistä livejulkaisuista sekä luonnollisesti parivaljakon sekä Eric Claptonin ja Dr. Johnin 1970 äänittämästä versiosta, joka löytyy levyltä Play The Blues. Jostakin syystä sekä biisin 1960 alkuperäisversio, että varsinkin tämä joulukuun 1965 äänitys olivat jääneet itselleni etäiseksi. 

The Junior Wells Chicago Blues Band, J.B. Hutto ja Otis Spann esittävät levyllä kukin viisi biisiä. Levyn starttaa cover Help Me, joka oli Wells'in oppi-isän, keväällä 1965 kuolleen huuliharpisti Sonny Boy Williamsonin (toinen) 1963 hitti. Ennen Messin' With The Kidiä kuullaan 1940 ensilevytetty It's Hurt Me Too. Todennäköisesti heti Hoodoo Man Bluesin ilmestymisen jälkeen joulukuussa 1965 soitetussa sessioissa ovat mukana Kidin viiden vuoden takaisen version rytmiryhmä, basisti Jack Myers ja rumpali Fred Below (jonka tilalla syyskuun Hoodoo sessioissa soitti Billy Warren). Kitaristi Buddy Guy oli kuitenkin bändin uusin jäsen. Hän oli soittanut, ja tuli jatkossa soittamaan molempien herrojen kanssa myös omassa bändissään. Tässä vaiheessa liiderinä on kuitenkin Junior, joka on fiksusti lisännyt kuuluisimman biisinsä uuteen versioonsa myös huuliharppusoolon. Vietcong Bluesin ja  Wells'in nimiin laitetun Rock Me Baby -variaation All Night Longin jälkeen ääneen tulee lähes vuosikymmenen tauon jälkeen levytysstudioon palannut Hutto. 

Tällaiset viiden biisin mittaiset julkaisut per artisti eivät ole mieleeni, mutta ymmärrän levy-yhtiön näkökulman. Yhden nimiartistin avulla saadaan esiteltyä yhtiön uuden artistin (Hutto) ja vähäiselle huomiolle soolourallaan jäänyt (Spann) artisti. Buddy Guy -fanina olisin tietenkin toivonut kuulevani lisää hänen soittoa, mutta kyllä tähän levyyn täytyy olla tyytyväinen. Kaikki kolme tarjoilevat takuuvarmaa Chicago Bluesia. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit