Simplicity




Tesla tuli aikanaan tutuksi Music TV:n Headbanger’s Ball – ohjelman kautta. Sen videot pyörivät siellä ahkerasti. Yhtye oli samaa kastia Warrantin, Great Whiten ja Slaughterin kanssa, ei siis aivan ykkösliigaan, mutta nousukarsinnoissa mukana. Bändi erottui edukseen solisti Jeff Keith pohjaanpalaneen äänen ansiosta. Siinä oli jotain mieleen painuvaa. Kun vuosia ja vuosia myöhemmin näin bändin Sweden Rockissa, oli kuin olisin kuunnellut vanhaa tuttua. Keikka oli valtavan hyvä. Pidin bändin rehdistä ja aidosta otteesta. Käsi sydämellä on tunnustettava ettei minulla niitä yhtyeen uran alun levyjä ole.  Live-DVD oli pakollinen hankinta.

Tesla kävi Ruotsissa tänä vuonnakin, mutta nyt en päässyt paikalle. Onneksi heiltä tuli tämä uusi Simplicity-nimeä kantava levy. Sen nimi ja hyvin pelkistetty kansi kertovat jo kaiken. Kaikki turha kuorrutus, meikki ja muikistelu on jätetty pois.  Nyt on palattu rockin ytimeen. Pointti on hyvissä riffeissä, tarttuvissa kertosäkeissä ja yksinkertaisesti hienoissa biiseissä. Vanhat herrat tuottaja Tom Zutaut ja miksaaja Michael Wagener ovat mukana. Soittaako kelloja? Syytä olisi.  

Levy alkaa vinyylin rutinalla. Kuka muistaa sen äänen ja jännityksen, kun neula osui ensimmäistä kertaa levyn pintaan ja musiikki oli juuri alkamaisillaan? Se innostus syntyy tämän levyn myötä uudelleen. Jeff Keithin ääni on entistäkin rosoisempi, mutta hienolla tavalla. Hän laulaa paremmin kuin koskaan. Myös kitaristi ja bändin säveltäjä Frank Hannon on palannut perusasioiden äärelle. Kitarajutut levyllä on kerrassaan upeita! Kun kappaleen tunnelma vaatii, tehokeinona käytetään pianoa. Simppelit jutut toimivat. Jos downshiftaus on tätä, olen ensimmäisenä mukana.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit