The Great Divide




Olin väärässä tämän yhtyeen tai projektin suhteen. Kuvittelin, että se olisi ollut ruotsalaisen kitaristin Magnus Karlssonin ideoima ja masinoima. Hänen lempilapsensa. Pieleen meni. Nyt tiedän paremmin. Tämä on puhtaasti levy-yhtiön tilaustyö. Magnus nimittäin ei ole enää mukana tällä neljännellä Russell Allenin ja Jorn Landen yhteiskiekolla. Hänen mukanaan myös Jamie Salazar on poissa ja korvattu. Vaan, eipä syytä huoleen. Uusi musiikillinen vastaava on tekijämies. Kotoinen Timo Tolkki nauttii nyt Frontiers-johdon suosiosta. Avaloninsa lisäksi hän on säveltänyt, hyvin pitkälle soittanut ja tuottanut musiikin The Great Dividelle. Rumpupallilla istuu ja operoi Jami Huovinen. Hän hoitaa tonttinsa erinomaisesti.

Allen/Landen lauluosastolla ei ole tapahtunut muutoksia. Aivan kuten levyn kannessa lohikäärmeet ottavat mittaa toisistaan, nämä kaverukset karjuvat toisiaan suohon. Mielestäni tämä neljäskin erä jää tuon mittelön osalta ratkaisemattomaksi. Juuri kun luulet että toinen on sillassa ja olet antamassa äänesi toiselle, vastustaja vetäisee jonkun erityisen komean pätkän. Ovat nämä huikeita laulajia. Olisiko Jorn kuitenkin aavistuksen niskan päällä? Hänen soolokappaleensa on vahvempi. Ai että jos hän ja Tolkki perustaisivat yhtyeen.

Musiikiltaan The Great Divide on hyvin linjassa sarjan aiempien kiekkojen kanssa. Jollain tapaa se on kuitenkin tuoreempi ja verevämpi kuin vaikkapa edellinen The Showdown. Tolkin kitarakuviot reippaissa kappaleissa kuten Come Dream With Me, Dream About Tomorrow  ja Reaching For The Stars tuovat paikka paikoin mieleen Stratovariuksen, mutta sekään ei ole lainkaan huono asia. Välillä olen kuulevinani juttuja jotka olisivat olleet kotonaan myös erään Rainbow-kitaristin tai hänen ruotsalaisen kopionsa albumeilla. Pääasiassa musiikki on menevää, reipasta hard rockia. Ainakin siltä tuntuu, vaikka levyllä on myös tunteikas puolensa. Hitaat kappaleet kuten Lady Of Winter, Bittersweet, ja varsinkin nimiraita, The Great Divide ovat parasta Tolkkia aikoihin. Se on hienointa Allenia ja Landea.

 

Tero Honkasalo

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit