Versus




Vuoden loppu häämötti kun kuuntelin The Hauntedin Versusta ja kirjoittelin tätä arviota. Oli selvää, että Versus oli syytä olla mukana kun vuoden 2008 metallilevyjen top-kymppiä mietittiin. Tästä eteenpäin arvio on vanhaa tekstiä. Uskokaa tai älkää, Versus voi osallistua metallin lisäksi myös rock-sarjaan. Tällä levyllä The Haunted kuulostaa paitsi ankaralta ja tylyltä entiseltä itseltään, myös rullaavalta ja rennolta, mutta aina yhtä vihaiselta Mary Beats Janelta.

Versus on levynä lyhyt. Sillä ei ole mittaa ihan 40 minuuttia. Ehkä juuri sen takia kappalemateriaali on hyvin monipuolista. Keskenään samanlaisia kappaleita ei juuri ole mukana. Kuulija ei pääse pitkästymään tai puutumaan kappaleiden samankaltaisuuteen. Levyltä löytyy nopeaa perusmättöä kuten Moronic Colossus ja Little Cage. Niiden väliin mahtuu keskitempoinen Pieces. Trenches ja Ceremony rullaavat ja rokkaavat. Hidas ja ruotsin kieltäkin sisältävä Skuld on hämyinen ja pelottavakin. Slayer-riffillä lähtevä Crusher on nimensä mukainen. Rivers Run on neljän ja puolen minuutin mitassaan levyn eepos, joka tuo mieleen tuon aiemmin mainitun bändin kappaleen Seasons In Abyss. Iron Maskissa on jotain, joka muistuttaa vanhasta Toolista. Faultline runnoo taas häijysti keskivauhtia. Hidas Imperial Death March on kappaleista kokeellisin sampleineen kaikkineen. Jos yksitoista kappaletta uutta The Hauntedia on jonkun mielestä liian vähän, heille on Versuksesta olemassa neljällä bonus-kappaleella varustettu painos. 

Näin jälkeenpäin Versus on osoittautunut kestäväksi levyksi. Se on kiva pyöräyttää aina silloin tällöin, kun pitää antaa aggressiolle valta.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit