Strut




Strut on Lenny Kravitzin kymmenes soololevy. Tämäkin on nimenomaan yksin sävelletty, soitettu, laulettu ja niin edelleen. Miksauksessa on ollut auttamassa Bob Clearmountain, joka muistetaan David Bowien Let’s Dance -hittilevyn miksaajana. Hänen CV:sään lukee myös mm. Rolling Stonesin Tattoo You ja Bruce Springsteenin Born in the U.S.A., ei ihan huonot merkinnät.

Levyn ensimmäinen single ja avausraita Sex kuulostaa vahvasti 70-luvun lopun tai aivan 80-luvun alun diskolta. Toinen sinkku The Chamber on kappaleena aavistuksen vahvampi. Aivan täysillä tähti ei enää taida luottaa omaan vetovoimaansa koska videolla näkyvät tissit useampaankin otteeseen. Dirty White Boots jatkaa tuolla vesirajasta kertovalla sanoituslinjalla.

New York City kertoo, yllätys, yllätys, Lennyn kotikaupungista. Mies pitää kotikylästään kovasti ja antaa sille suuren arvon. Kappale kuulostaa Red Hot Chili Peppersiltä. Fonisoolo siinä on kiva, kertosäe ihan pätevä, mutta mittaa sille kerrytetty ainakin minuutti liikaa.

The Pleasure and the Pain ja Frankenstein ovat perus-Lennyä, eli hyviä samenttisesti laulettuja imelyyksiä. Nykivä, ja tanssilattialle ketkuttamaan kutsuva Strut soisi hyvin vaikkapa Princen funk-levyllä. Levyn pakollinen slovari She’s a Beast alkaa melkein kantrirockina. Mahtaa nykyinen rouva/neiti-Kravitz olla imarreltu kuulleessaan olevansa peto makkarissa.

I’m a Believer ja Happy Birthday tuovat mieleen Marc Bolanin ja T-Rexin. Synttärilaulu on melkein kuin se, joka lauletaan yleensä vuosipäivän kunniaksi. Kahden rokkaavamman raidan vastapainoksi kuullaan tilitys- ja kutuosastolle menevät I Never Want to Let You Down ja Ooo Baby Baby. Puhaltimien runsaasta ja hyvästä käytöstä Lenny saa plussaa, olisi tämä levy paljon parempikin voinut olla.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit