IV




Toundra on espanjalainen, Madridissa majaansa pitävä, post-rockia tai post-progea soittava yhtye. Se perustettiin vuonna 2007. Muutamien kokoonpanomuutosten jälkeen siinä soittavat David López - kitara, Alberto Tocados - basso, Alex Pérez - rummut ja Esteban Giron toinen kitara, ilmeisesti se haikeampi ja harhailevampi, koska Esteban ei kuulemma koskaan soita sointuja.

Toundran neljäs levy on kokonaan instrumentaalinen. Se on tyyliltään hyvin paljon samanlainen kuin vaikkapa Pelicanin tai Mogwain levyt. Paikka paikoin bändi esiintyy ankarampana ja tuo vyörytys voi tuoda mieleen Isiksen tai jopa Neurosiksen. Ei tämä silti mitään heviä ole. Upeasti kasvattavat biisejään. Oikeastaan tätä ei olisi välttämättä tarvinnut jakaa kappaleisiin. IV toimii parhaiten kokonaan kuunneltuna.

Strelka avaa levyn hapuilevalla kitaralla, joka saa hetken hapuiltutaan juonesta kiinni. Levyn kannessa kaksi kettua pakenee tulta. Maailma on ilmiliekeissä ja joka puolella on vain kaaosta ja tuhoa. Kitarat hyökyvät päälle. Kukaan ei saa armoa, eikä pelastusta ole missään. Itse asiassa, kun laittaa silmät kiinni ja levyn antaa soida, voi kuulla ja tuntea noiden pienten eläinten paniikin Toundran musiikista. Yhtye itse kertoo kannen olevan vertauskuva ihmisen ja luonnon suhteelle. Toinen käyttää toista häikäilemättömästi hyväkseen. Lopputulos on arvattavissa.

IV on omassa sarjassaan erinomaisen kiinnostava levy. Aikaa ja vaivaa tämän musiikin sisäistäminen tietenkin ottaa, mutta uskallan väittää, että tämä on muutaman hetken ja vaivan arvoinen kokemus. Antakaa mielikuvituksellenne vapaus ja ties minne se johtaa. Minä vien nyt koirat pissalle, ettei helvetin repeäminen ala täältä meiltä.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit