Luminiferous




High On Fire tulee Oaklandista, Amerikan Kaliforniasta.Kun miettii samoilta kulmilta tulevia muita metalliryhmiä, mieleen tulevat ensimmäisinä Machine head ja Neurosis. Sopivilla korvilla kuunneltuina vaikutteita noiltakin bändeiltä voi toki havaita. Jos haluaa olla vähän tylsempi, sanoo vain että High On Firen musiikki kuulostaa tulevan Englannista. Se on hyvin perinteisistä aineksista väsättyä heavy metallia. Niitit, nahkaliivit ja kaikki. No myönnetään, kun vähän mietitään, että solisti Matt Piken karjunta voi tuoda mieleen varhaisen Mastodonin levytykset. On näissä samaa voimaa. Niin tarkoitukseni oli sanoa, että High OnFiren hevi ei ole ihan yhteen muottiin valettua, vaikka bändistä helposti vain tylyn ja yrmeän kuvan saakin. Osaavat nämä olla myös vihaisia ja määrääviä. Innostuin bändistä hieman jo edellisen studiolevyn De Vermis Mysteriisin myötä. Pari vuotta sitten ilmestyneet Spitting Fire Live, Vol.1 ja Vol.2 ovat olleet ahkerassa soitossa. Ne osoittavat, että livenä tämän trion voima tulee parhaiten esille.

Vaan muistelot sikseen. Nyt on uusia runttauksia tarjolla. Luminiferous on vuonna 1998 asti riffejä työstäneen bändin seitsemäs studiojulkaisu. Tyyli on pysynyt samana, soundit ovat parantuneet. Levyn avaa The Dark Plot melkoisella vatkauksella. Bändi polttaa aikansa kumia ja päästää sitten kytkimen. Se on menoa sitten! Kappaleet tällä levyllä ovat joko nopeita ja räyhäkkäitä vanhan Venomin mieleen tuovia kaahauksia tai enimmäkseen Motörheadin slovareiden hengessä tehtyjä raskaita jyräyksiä. Ehkä jälkimmäiset toimivat jopa paremmin. Ainakin niitä on enemmän. Carcosa jatkaa suoraan siitä mihin avausraita jäi. Eroa tuskin huomaa. The Sunless Years on ensimmäinen hidas ja siinä maalataan kyllä Tony Iommin ja kumppaneiden väreillä. Slave The Hive on kuin kärttyisä vanha äijä oikein pahana. Hyvä kun kasassa pysyy. The Falconist on hitaiden paras. Kuka muistaa Motörheadin Just 'cos You've Got The Power jne. biisin? Tämä on sen pikkuveli. The Dark Side Of The Compass on levyn progepläjäys. No, on se edes vähän psykedeelinen. The Cave yllättää alkunsa kepeydellä. Sanoiko joku Alice In Chains? Luminiferous on vähän kaikkea tällä levyllä kuultua. Alun säätämisen jälkeen saadaan vaihde sisään ja vauhti päälle. Välillä haetaan uutta pykälää, mutta sitten taas mennään. Biisi kuulostaa vähän kömpelöltä. The Lethal Chamber paljastaa että Piken laulumelodiat ovat kovasti toistensa kaltaisia. Muuta moitittavaa en sitten keksikään. Tästä tämä lähtee ja High On Firestä tulee kuuluisa myös Bay Arean ulkopuolella.  

 

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit