Degüello




ZZ Top piti 70-luvulla parin vuoden tauon. Se taisi tehdä bändille terää sillä heidän viides albumi Deguello onnistui siinä missä parin vuoden takainen Tejes epäonnistui. Deguello on soinnillisesti selvää jatkoa menestysalbumeille Tres Hombres ja Fandango.

Tutustuin ZZ Topin musiikkiin naapurin kavereiden soitellessa aktiivisesti bändin musiikkia. Samoihin aikoihin huimaisi hittialbumiksi noussut Eliminator sai oman kiinnostukseni suuntautumaan myös bändin varhaisempaan tuotantoon. Tuolloin Degüello nousi selkeäksi omaksi suosikiksi. Sellaiset hienot biisit kuten She Loves My Automobile, oma suosikki-rokkini Hi Fi Mama ja Cheap Sunglasses nostavat levyn ZZ Topin parhaimmistoon. Tätä levyä voi suositella tutustumisessa bändin aikakauteen ennen sen saavuttamaa suurmenestystä. Molemmat levypuoliskot starttaavat covereilla. Sam & Daven 1968 soulhitti I Thank You ja Elmore Jamesin blues-klassikko Dust My Broom sopivat molemmat bändin oman materiaalin joukkoon.

Vaikka ZZ Top ei vielä tässä vaiheessa ollut kovinkaan tunnettu valtavirrassa kulkeville muusiikin kuluttajille, oli se silti jo maailmanluokan artisti. Sen kiertueet suuntautuivat kotikontujen lisäksi myös Eurooppaan ja Aasiaan. Ensimmäinen Euroopan keikka soitettiin saksalaisen Rockpalastin kuvausryhmän läsnäollessa.

Vaikka kuuntelin Degüelloa jo nuoruudessani 80-luvun alussa, levy tuli hyllyyni vasta 2013 osana Topin CD-boxia The Complete Studio Albums 1970-1990. Seuraavana vuonna tilasin alkuperäisen jenkkivinyylin sillä kaikista mieluiten kuuntelen analogiaikakauden musiikkia analogisisesti. Sisäpussin "The lone wolf horns" valokuvassa myös rumpali Frank Beard (=parta) nähdään parrakkaana.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit