Press To Play




Kesään 2016 mennessä olin muutaman vuoden sisään edennyt tasaisesti Paul McCartneyn soolouran levyjen kuuntelussa. Miehen 70-luvun tuotanto oli itselleni osaksi tuttua mutta esimerkiksi tämä 30 vuotta aiemmin ilmestynyt levy oli itselleni täysin vieras. 

Toistan itseäni toteamalla levyn olevan ihan jees ja että siltä löytyy joitakin kiinnostavia biisejä. Samoin toistan kertomalla ettei Press To Play ole kokonaisuudessa mikään kummoinen teos. Kolmannen kuuntelukerran jälkeen päätin pitää hiukan taukoa ennen kuin hyökkään seuraavan itselleni vieraan Macca-levyn kimppuun.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit