Off The Ground




Nuorena poikana 1970-luvun lopulla sain Beatles-kärpäsen pureman, mutta en tuolloin lähtenyt tutustumaan Paul McCartneyn soolotuotantoon. Seuraavan vuosikymmenen Macca-levyjä kuulin, mutta en niistä juuri innostunut.

Neljä vuotta ennen Off The Groundia ilmestynyt Flowers In The Dirt sävähdytti minua ja kiertueelta äänitetyn livetuplan (CD, vinyyli olisi ollut tripla) viereen hankin tämän albumin välittömästi sen ilmestyttyä. Neljännesvuosisata myöhemmin en enää muista millaisia ajatuksia se minussa herätti. Todennäköisesti pidin siitä, mutta silti sen ja muiden Macca-CD:n kohtalo oli päätyä divariin.

Keväällä 2018 ostin eräältä leskirouvalta hänen perheen, jo pitkään soittamattomana lojuneet vinyylilevyt. Syke nousi kun huomasin nipusta Off The Groundin. Noin 50 euron arvoinen levy pääsi luonnollisesti alati laajenevaan levyhyllyyn. Ensikuuntelu sai itseni hämmennyksen valtaan; näinkö vähään muistan levyä, jota olen kuitenkin kohtuullisen paljon kuunnellut. Jos lukija on tämän levyn kuunnellut 25 vuotta sitten, suosittelen kuuntelemaan se uudelleen. Yleisesti yhtenä tekijänsä huonoimmista levyistä mielletty albumi sisältää kuitenkin useita hienoja kappaleita kuten kaunis The Lovers That Never Were tai She's Leaving Home'n jatko-osa.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit