Bloodlust




Kun Body Count julkaisi ensimmäisen levynsä rap-metalli oli kovassa huudossa. Faith No More oli varmaankin yksi ensimmäisistä räppiä metalliinsa yhdistäneistä yhtyeistä. Räppäri Ice-T:n yhtye lisäsi metallia räppiinsä. Itse asiassa tällä levyllä hän kertoo mistä idea Body Countin perustamiseen tuli. Kuunnelkaa siis tarkkaavaisesti ja ottakaa opiksi. Setä kertoo historialäksyn.

Bloodlust on enemmän thrash- tai vähän tuoreempaa asennemetallia kuin sitä räppiä josta Body Count tuli tutuksi. Mallia on otettu klassikoista. Mukana on noiden nimenomaisten genrejen kovimpia tekijöitä. Dave Mustaine näyttää heti avausraidalla mallia siitä kuinka ennen vanhaan tilutettiin. Ison nelosen ykkönen. Vahva avaus levylle. Kovempaa on luvassa. Sepulturan, juu minä olen niin vanha että voin näin sanoa, Max Cavalera osallistuu huutamiseen All Love Is Lostilla. Toinen vahva. Lamb Of Godin nokkamies Randy Blythe karjuu Walk With Me:lla. Rankka! Pääosan esittää silti Ice-T:n ryhmä. Vierailijat ovat kylässä.

Body Count teki edelliselle levylleen erinomaisen version Suicidal Tendenciesin ensimmäisestä hitistä. Institutionalized oli päivitetty tähän päivään. Bändin toisen esikuvan, eli Slayerin, Raining Blood/Postmortem ei kaipaa päivitystä. Se on vaan niin kova niin kuin se on. Tämä versio toimii yllättävän hyvin. Kohokohta? Lähellä.

Bloodlust on kokonaisuudessaan erinomaisen energinen vähän yli puolen tunnin pläjäys päin turpaa. Kovat on kovia. He eivät esitä. Turpasauna ei ole maistunut näin hyvältä moneen aikaan. Kuka sanoi ettei suun pieksentä voi tuntua hienolta? Iso suositus!

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit