Tao Of The Devi




Vista Chinon näkeminen elävänä Nosturissa muutama vuosi sitten oli hieno juttu. Se oli melkein Kyuss. Toivoin että bändi olisi tehnyt enemmän kuin Peace-levyn kiertueen. Aina ei suju ja nämä tyypit ovat tunnettuja herkistä sulakkeistaan. En tiedä kenen käämit paloivat, mutta uutta musiikkia ei ole tuolta kokoonpanolta kuulunut.

Onneksi bändin jäsenet ovat muuten aktiivisia. Tämä Vista Chino -rumpali Brant Björkin levy ilmestyi jo vuoden 2016 lopulla, mutta ei ole ehtinyt kunnolliseen kuunteluun kuin vasta nyt. Nyt se onkin jumissa soittimessa. Ei haittaa. Viime vuosi oli muuten aika hyvä musiikillisesti. Ainakin minun makuhermoihin sopivasti osuvia levyjä ilmestyi ihan kiitettävä määrä. Sori, sivuhuomautus.

Tao Of The Devil on yksi viime vuoden kasvajista. Pari ensimmäistä kuuntelukertaa eivät luvanneet paljoa. Anna sille silti mahdollisuus, ehkä parikin. Pitkiä jameja ja stydiä groovea. Niitä piisaa. Ja paljon. Joo, joo. Tuttu kaava. Yllätä Brant! Mutta eikös näin ole ollut aina tämän kaverin levyillä? Kyllä vaan. Nyt muutama kuuntelusessio myöhemmin tämä jämäkkä jytä on tarttunut kroppaan. Vähän hippi psykedeliaa, vähän Black Sabbath -tylyilyä, paljon piis änd lovea. Niistä on tämä levy tehty. Ja kaiken harmoniasta. Tuo riittää ja resepti toimii. Pelaa kotona, mutta lähtisin myös keikalle.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit