Head First




Toukokuun lopulla 1982 ostamani Uriah Heepin Abominog LP:n kului tuona kesänä lähes puhki soittaessani sitä tyttöystäväni kanssa päivittäin. Kesän diggailun lisäksi näin bändin Nivalan Tuiskulassa ensimmäisen kerran lokakuussa 1982. Ei siis ollut iso ihme, että ostin seuraavan vuoden kesällä ilmestyneen Head First -levyn ollessani tuolloin Englannissa kielikurssilla. Vaikka tämäkin levy pyöri tiheään levylautasella, ei se koskaan noussut itselleni samalla tavalla tärkeäksi levyksi.

Bändi palasi tällä levyllä aktiiviseen rooliin äänittämässä materiaalin tekemisessä. Kymmenestä biisistä vain kolme on vierasta alkuperää. Niistä Stay On Top ja Bryan Adamsin Lonely Nights julkaistiin myös singleinä. Levyn avaava The Other Side Of Midnight on yksi suosikeistani vaikka toki olisin toivonut tekijöiltä hiukan malttia sen ja muutaman muun raidan syntikkasoundeihin. Lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen kesällä 2014 sain Amerikasta itselleni levyn vinyylimuodossa. Muutama kuuntelukerta palautti sen mieliin, sekä hyvässä että pahassa. Head First ei ole bändin parhaita levyjä mutta silti nuoruuteni soundtrackiin sijoittuva levy on itselleni rakas. Pari vuotta Wishbone Ashissa soittanut basisti Trevor Bolder palasi Heepiin levyn ilmestymisen aikoihin sillä hänen tilalle tullut Bob Daisley palasi vuorostaan Ozzy Osbournen bändiin.

Vuoden 2005 remasteroidulla deluxe-CD:llä on mukana viisi bonusta. Nuoruudessani omistamani avattavilla kansilla olleen Stay On Top tuplasinkun b-puolelta löytyvä Playing For Timen ja yhden demon lisäksi sille on laitettu kolme liveä. Vuoden 1997 painoksessa oli samat studiobonukset mutta liveraitana oli The Wizard, jota ei ole tällä uudemmalla julkaisulla. Todennäköisesti kaikki neljä tulevat toukokuussa 1985 Lontoon Camden Palacessa kuvatulla videokeikalta.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit