Wuthering Nights: Live in Birmingham




Steve Hackett on erinomaisessa tilanteessa. Soitettavaa materiaalia on paljon. On omaa ja merkkipäiviä viettäviä Genesis-levyjä. Siksi keikkaa pukkaa ja niiltä näitä live-julkaisuja. Fani taputtaa käsiään ja haroo partaansa. Setti muuttuu vuodesta toiseen. Se on hyvä. Jos nyt kuitenkin ihan rehellinen olen, niin varianssia saisi olla vielä enemmän. Shadow Of The Hierophant, Firth Of Firth ja The Musical Box ovat kaikki hienoja sävellyksiä, mutta kyllä niistä on kuultu jo riittävän monta versiota. Yhteensä yli puolen tunnin mitassaan, ne tuntuvat turhalta toistolta. Ai eivät? Tosifanit lienevät eri mieltä kanssani. OK, klassikoita ovat.
       
Onneksi ”uuttakin” Genesistä kuullaan. Viime vuonna juhli Genesiksen Wind & Wuthering neljättä vuosikymmentään. Se taisi olla Hackettin viimeinen levy tuossa ikonisessa progebändissä. Levyä ei kuulla ihan kokonaan. Mukana on kuitenkin viisi raitaa, eli ihan kattava otos. ‘Eleventh Earl Of Mar’, ‘One For The Vine’, ‘Blood On The Rooftops’, ‘...In That Quiet Earth’ ja ‘Afterglow’. Hackettin biisit ja pari Tony Banksin sävellystä siis kuullaan. Keikalla esitettiin myös Inside & Out, jonka piti tulla tuolle mainitulle levylle. Jostain syystä se jäi silloin pois. Nyt se on muiden seurassa. On herkku. Eihän näitä kukaan esitä paremmin kuin tämä ryhmä. Osoittakaa väittämäni vääräksi, please.


Viime vuonna ilmestyneellä The Night Siren -levyllä kuultiin paljon kitaraa. Konsertin alkupuolella kuullaan uutta materiaalia ja pääosassa onkin Hackettin Gibson Les Paul. El Niño ja Behind The Smoke kuulostavat jo nyt klassikoilta. Ihan hyvin pärjäävät konsertin nytkin päättävälle Los Endosille. Upea on myös In The Skeleton Gallery.

Hackett on edelleen hyvässä vireessä ja erinomaisessa keikkakunnossa. Hyvässä tikissä pysyy myös hänen yleisönsä, joka kyykkää joka biisin jälkeen osoittamaan suosiotaan seisaaltaan. Jumppaa keski-ikään ja yli ehtineille.

Jos nyt jotain negatiivista pitää hakemalla hakea, niin visuaalisesti tämä Birminghamin konsertti ei ole ehkä aivan yhtä näyttävä kuin Hackettin aiemmat DVD:t. Lähikuvaa on paljon. Itse tykkään komeista maisemista ja valoista. Kuvan kanssa pääsee kyllä ihan hyvään keikkafiilikseen. CD:ltä tuo jää uupumaan. Soundit ovat erittäin kohdillaan, mutta kyllä liveltä yleisö saisi kuulua.

Tero Honkasalo


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit