Secrets




Äärimmäisen rock- ja bluesmusaan painottuvassa levykokoelmassani oli pitkään vain yksi Hancock, nimittäin Head Hunters. Niiden lisäksi hankin jo 90-luvulla Miles Davisin levyjä, joiden kautta Herbie tuli itselleni tutuksi.

Oma kiinnostukseni jazziin on kasvanut tasaisesti, mutta kovin syvällistä tietoisuutta en ole osannut hankkia. Herbie kuuluu niihin harvoin genren artisteihin, joilta olen hankkinut useita levyjä. Secrets löytyi 2018 barcelonalaisesta divarista ja muutaman kuuntelukerran jälkeen se näytti juuttuneen hyllyyn.

Musiikillisesti mennään funkin suuntaan ja se maistuu minulle oikein hyvin.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit