10/80




Oma ensimmäinen Hurriganes muistoni tulee 70-luvun puolesta välistä kun luokkakaveri toi bändin kakkosalbumin Roadrunnerin neljäsluokkalaisten "discoon", jossa sitä jorattiin ja kuunneltiin. Joitakin vuosia myöhemmin olin saanut äitini hyväksymään liittymiseni Fasun musakerhoon ja sieltä sain hankittua itselleni Jailbird LP:n. Vaikka sitä jonkin verran kuuntelinkin ei levy jättänyt jälkeään minuun. 

Albert Järvinen korvasi hänen tilalleen bändiin tulleen Ile Kallion vuoden 1979 alussa. Vaikka Kallio oli bändin alkuperäinen kitaristi ajalta ennen heidän esikoislevyä, muodostivat Järvisen, bändin peruskallio Remu Aaltonen ja basisti Cisse Häkkinen sen legendaarisimman kokoonpanon. Siksi kai minäkin äitini hyväntahtoisuutta hyödyntäen Jailbirdin hankin. Vuoden 1980 syksyllä julkaistu 10/80 oli siis paluun tehneen trion toinen "uusi" levy ja se oli aikanaan todella järisyttävä albumi. Kolmikon lisäksi Tukholmassa ABBA:n studiolla hääri kosketinsoittaja/taustalaulaja/tuottaja Pave Maijanen.

Hurriganes oli vuonna 1980 suosion laskukiidossa, mutta 10/80 muutti tilanteen ja itse olin kesällä 1981 todistamassa bändin vahvaa suosiota. Minusta se on myöhempien aikojen Ganes-timantti. Biisien kirjo on laajempi kuin aiemmilla levyillä ja todella hyvien biisien määrä on riittävä ja kun huonoja ei löydy lainkaan, kyseessä on koko lailla täydellinen suomalainen rock-albumi.

Petri Myllylä / 14.4.2019


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit