Intensities in 10 Cities




Ted Nugent oli 1980-luvun alussa yksi nuoruuteni suuria suosikkeja. En kuitenkaan tuolloin omistanut todennäköisesti ns. sopimusteknistä pakkoliveä. Taisin kuunnella tätä levyä viimeksi joskus vuonna 1986 kun lainasin sitä samalta kaveriltani, jonka luona kuuntelin sen viimeksi. En ollut kuullut sitä siis lähes neljännesvuosisataan. Hassua havaita kuinka hyvin sitä muistaa esimerkiksi levyn sisäpussin kuvat, mutta Intensities in 10 Citiesin biisit ovat vanhaa Motown klassikkoa Land Of A Thousand Dances lukuunottamatta painuneet vuosien saatossa täysin unholaan. Yksi syy on se, että nämä biisit eivät yksinkertaisesti vain ole miehen laulukattauksen maukkaimpia herkkuja.

Minua ärsyttää tämäntyylinen livelevy, jonka nimen perusteella sen kymmenen biisiä on äänitetty kymmenellä eri keikalla. Jokainen sen biisi feidataan alusta ja lopusta eikä levyä kuunnellessa synny minkäänlaista keikkafiilistä. Oma aavistukseni oli pitkään, että levy on äänitetty studiolivenä ja siihen on liitetty tuotantovaikeessa yleisön äänet, tai vaihtoehtoisesti se on purkitettu muutamalla keikalla, joiden setissä on ollut poikkeuksellisen paljon uusia biisejä. Tätä teoriaa ei tue se että esimerkiksi 14.9.1980 Uniondalessa setissä olivat avausraita Put Up Or Shut Up sekä Land Of A Thousand Dances. Keikkatauolta palattua bändillä oli maaliskuussa 1981 useita muita livelevyn biisejä setissä joten toivottavasti tulevaisuudessa joku näistä keikoista julkaistaisiin kokonaisuudessaan.

Palautettuani kaverilleni pari vuotta lainassa olleen levyn, päätin hankkia sen ensimmäisen kerran omaan hyllyyni. Muutaman kuuntelukerran jälkeen harmitti viiden dollarin tuhlaaminen siihen sillä en usko kuuntelevani sitä enää tulevaisuudessa.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit