War Of Words




Panteraa on kiittäminen monesta. Kun Rob Halford oli lähtenyt Judas Priestistä vuonna 1992, hänen levy-yhtiönsä pyysi biisiä Buffy the Vampire Slayer -leffan soundtrackille. Robilla ei ollut bändiä, mutta oli Dimebag Darrellin puhelinumero. Soitto kitaramestarille ja lentokoneella Dallasiin äänittämään Light Comes Out Of Black -biisiä.

Lopputulos oli hyvä. Leffasta en tiedä. Nyt Rob halusi Panteralta kuulostavan bändin itselleen. Priestin rumpali Scott Travis lähti mukaan. Kitaristi Brian Tilse ja basisti Jack "Jay Jay" Brown löytyivät bändistä nimeltä Cyanide. Nykyään Steel Pantherissa kitaraa soittava Russ Parrish täydensi kokoonpanon. Fight oli valmis.

Ilmestyessään syksyllä 1993 War Of Words oli ajan hermolla. Se oli juuri sitä mitä ainakin minä hain metallilta. Mukana on uutta menoa ja meininkiä. Machine Headin, ja tietysti Panteran, groove metal oli kova juttu. Fight mahtui hyvin genren sekaan. Levyn avaavat Into The Pit ja Nailed to the Gun olivat parhautta. Ne olivat nopeita ja vihaisia. Freewheel Burning potenssiin tuhat. Valitettavasti levy ei ole tasaisen hyvä. Näin jälkeenpäin on helppo huomata ja poimia sieltä ne eniten tyylilajin maneerien vangiksi jääneet kappaleet. Contortion ja Vicious ovat tuota täytettä. Pienistä puutteistaan huolimatta suosittelen War Of Wordsiä jokaisella Judas Priest- ja Metal God -fanille.

Tero Honkasalo

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit