Bridges to Bremen (video & audio)




Kesällä 2019 julkaistu Bridges to Bremen on nykystandardin mukainen live eli se dokumentoi yhden kokonaisen keikan. Eri puolille Eurooppaa joko suorana tai syksyn 1998 aikana (kokonaisena tai pätkittynä) esitetty keikka on kiertänyt fanien keskuudessa parikymmentä vuotta videonauhoina joten virallinen julkaisu oli odotettu siirto.

Nykytavan mukaan keikka on saatavana hyvin monessa eri formaatissa ja paketissa. Näistä suosituin lienee kahden CD:n ja Blu-rayn yhdistelmä vaikka Euroopassa se on saatavana myös DVD:llä. Jälkimmäinen formaatti taitaa tehdä kuolemaa sillä Stonesin aiemmista arkistojulkaisuista poiketen kolmois-LP:llä ei ole mukana lainkaan DVD:tä, eikä keikkaa ole saatavissa yksistään siinä formaatissa, mutta Blu-ray'nä kylläkin.

Kiertueelta tuoreeltaan julkaistu No Security CD kokosi yhdelle levylle enimmäkseen aiemmin julkaisemattomia liveversioita suhteellisen uusista Stones-biiseistä. Turneen päätyttyä kauppoihin saatiin myös 21 biisin mittainen videonauha Bridges to Babylon 97-98 sekä tuolloin uusi formaatti eli DVD-levy. Sitä ei ole koskaan uusintajulkaistu Blu-ray'nä.

Keikka kuulosti yhden Spotify-kuuntelun perusteella hyvältä. Ja ellei sitä tekisi, ei sitä taatusti olisi julkaistu. Setissä on aikaisempien kiertueiden tapaan paljon bändin klassikko biisejä, mutta myös peräti 5 uutta biisiä. Omassa videohyllyssäni oli pitkään avaamaton Blu-ray, jonka vihdoin tänään sain katsotuksi. Vanhassa kuvastandardissa 4:3 kuvattu keikka on paikoin aivan liian rajua katsottavaa 60-luvulla syntyneen fanin silmille. Niin vikkeliä ovat sen kuvaleikkaukset ja kamera-ajat. Onneksi niitä ei kuitenkaan viljellä liian paljon ja näin kuvallinen anti jää hyvinkin plussan puolelle. 

Olin 45.000 katsojan joukossa kuukautta ennen Bremeniä soitetun Bridges To Babylon -kiertueen Helsingin keikan. Kolmesta 90-luvulla (muulloin en ole bändiä nähnyt) näkemästäni Stones-keikasta se oli itseäni vähiten innostanut. Muistan marmattaneeni bändin liian isosta taustaorkesterista kolmine laulajineen ja neljine puhaltajineen. Mitä minulle sitten onkaan tapahtunut, asia ei häiritse minua enää lainkaan. Mainittujen taustajoukkojen lisäksi Keith Ritchardsin ensimmäisen soolo biisin Thief In The Nightin aikana 1990 lähtien taustoja laulanut Lisa Fischer saa parikseen Ronnie Woodin tyttären, jonka Keith marssittaa esiteltäväksi yleisön eteen sanoin "ensimmäisen kerran televisiossa". Fischerin tavoin 1990 alkaen bändin kiertuekokoonpanossa ollut laulaja Bernard Flowerin lisäksi miespuolisena taustalaulajana on entinen Beach Boys laulaja/kitaristi Blondie Chaplin, joka ehti kiertää maailmaa myös The Bandissa ennen 15 vuoden pestiä Stonesin organisaatiossa.

Katselin keikan 5.1 DTS HD Master Audio ääniasetuksilla, jotka eivät saaneet minua kertaakaan hämmästelemään monikavaista miksausta. Tämä ei ole suora moite sillä miksauksen rauhallisuus auttaa myös kerskittymään kuvalliseen tarjontaan. Videonauha Bridges to Babylon 97-98 myytiin myös rajoitettuna painoksenas, jolla oli mukana Chacagon avauskeikka. Bremenin videon bonuksena on neljä (Japanissa viisi) tuon keikan biisiä.

Petri Myllylä / 06.07.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit