Amboy Dukes: Marriage On The Rocks/Rock Bottom




Tutustuin tähän The Amboy Dukesin neljänteen levyyn joskus 80-luvun puolessa. Tuolloinn Ted Nugetin soolotuotanto ja sitä edeltänee kaksi semisooloalbumia olivat minulle hyvin tuttuja.

Levyn vuoden 1976 uusintapainoksen kanteen oli laitettu isolla soolourallaan loistavasti pärjänneen kitaristin nimi. Ted Nugentin nimen eslletuominen levy kannessa oli taatusti sen julkaisseelle yhtiölle tuottoisa veto, mutta ainakin minun tapauksessa se johti pettymykseen. Tämän levyn musiikki on jotakin aivan muuta kuin maestron sooloalbumien.

The Amboy Dukesin soundissa on yhteläisyyksiä hieman myöhemmin aloittaneen Deep Purplen kanssa. Andy Solomonin urut ovat levyn kappalesissa hyvin esillä, varsinkin kun biisien tekijä on yhtyeen kitaristi. Olisiko bändin sovituksissa vallinnut demokratia, vai hakiko tuottaja Eddie Kramer Doors tyyppistä soundia ja balanssia kitaran ja koskettimien välillä?

Tämän levyn ehdoton heikko kohta on sen kappaleiden hämyisyys ja liian suuri erilaisuus toisiinsa nähde. Ykköspuolen lopettavassa Today's Lesson ja seuraavan puolikkaan avaavassa Children Of the Woods on tunnistettavissa Nugentin tulevien vuosien tyyli, mutta hyvin progepainotteinen, yhdeksänminuuttinen instrumentaali avausraita Marriage ei avaudu minulle sitten millään.

Tutustui levyyn uudelleen syksyllä 2009. Neljännesvuosisadan aikana sen epämääräisyys ei ollut hävinnyt juurikaan, mutta kuuntelukokemus oli silti mieluisa. En lähde levyän hankintaa silti suosittelemaan. Kyseessä ei ole sen enemmän Ted Nugentin kuin The Amboy Dukesin merkkiteos.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit