John Coltrane: Black Pearls




Kun John Coltranen levytyssopimus Prestige-yhtiön kanssa päättyi vuoden 1958 lopulla, yhtiöllä oli nauhavarastossa valtava määrä julkaisematonta musiikkia. Kun saksofonisti nousi pian Miles Davisin Kind of Blue ja oman Giant Steps levyjen menestykstyksen myötä jatsin valioliigaan Prestige julkaisi niistä useita varsin laadukkaita, jos ei kuitenkaan timanttisia albumeja.

Harmittavan tyypillisesti Prestigen 60-luvulla julkaiseman Coltrane-levyn sisältö tuli useammasta sessiosta ja harmittavan usein tämä ei lainakaan parantanut albumien kokonaisuuksia. Black Pearls on tässä mielessä poikkeus. Tosin se seikka yksistään ei nosta mitään jatsilevyä että se on tallennettu yhden päivän aikana. 

Tämä sessio jäi Red Garlandin trion ja Coltranen viimeiseksi yhteiseksi vaikka tuskin sitä kukaan tuolloin tiesi tai jos niin sen vaikutus on varmasti jäänyt mitättömäksi. Valitettavasti samaa voi sanoa Coltranen säveltämästä nimikappaleesta. Hienoa sooloa lukuunottamatta biisi on jotenkin päämäärätön eikä se ainakaan minua sytytä. Onneksi levyn kaksi muuta raitaa toimivat selvästi paremmin ja Tranen ja trumpetisti Donald Byrdin veto kantaa pitkälle kun lisätään että trion rumpali Art Taylor on hänkin huimassa soittovireessä. Huomioitavaa on että kakkospuolen pitkä Sweet Sapphire Blues tulee Prestigen pomolta Robert Weinstockilta.

Jos Black Pearls ei ole ihan kirkkain helmi John Coltranen laajassa tuotannossa, on se silti ehdottomasti omistamisen arvoinen. Itselläni on hyllyssä kolme 00-luvulla julkaistua Coltrane boxia, jotka kattavat kaikki Prestige-yhtiölle 1957-58 soitetut sessiot. Coltranen liidaamat studio käynnit löytyvät kuuden CD:n Fearless Leader -laatikosta.

Petri Myllylä / 09.07.2021


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit