Gene Ammons: Groove Blues




Olen kuluneen syksyn aikana lainanut kirjastosta John Coltranen musiikkia ja tutustunut useisiin levyihin ja/tai sessioihin, jotka ovat aieemin olleet itselleni tuntemattomia. Coltrane osallistui tammikuun alussa 1958 toisen tenorisaksofonistin Gene Ammonsin sessioon. Sen lopputuloksena syntyi kaksi albumi, The Big Sound sekä Groove Blues. Genen ja poikkeuksellisesti alttoa soittavan Tranen lisäksi paikalla olivat myös toisessa tenorissa Paul Quinichette sekä baritonissa Pepper Adams. Heidän lisäksi sooloja kuullaan huilua soittavalta Jerome Ritchardsonilta. Tällä levyllä kahta jälkimmäistä kuullaan Coltranen tavoin A-puolen biiseissä Ammon Joy ja mainiossa nimiraidassa Groove Blues. Molemmat biisit ovat session pianisti Mal Waldronin käsialaa ja fonin soundista pitävälle kuulijalle hunajaa korville.

Levyn ainoa standardi on päätösraita It Might As Well Be Spring. Rytmiryhmä basisti George Joyner, rumpali Art Taylor ja Waldron luovat eleettömän pohjan Ammonsin pitkille sooloille joita Coltrane värittää omalla soitollaan. Erittäin suositeltavaa kuunneltavaa! Ammons ehti äänittää vuoden 1958 aikana vielä muutaman session ennen kuin joutui istumaan reilun vuoden kakun huumeiden käytöstä. Vaikka molemmat saksofonistit olivat bändeineen mukana 1963 TV-lähetyksen nauhoituksissa, he eivät tämän 1958 session jälkeen äänittäneet yhdessä.

Petri Myllylä / 16.09.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit