Tutu




Kuulin tämän levyn 1980-luvulla kohteen kertaan. Molemmat kerrat, paikat missä sitä kuulin ja keiden ihmisten seurassa ovat säilyneet kirkkaina mielessäni. Levyn julkaisusta tulee pian 34 vuotta ja yllättävää kyllä, minulla ei ole ollut mitään tarvetta palata siihen näiden vuosien aikana. Se on säilynyt muisoissa ja mielissä kuin nuoruuden tyttöystävä. Kummankaan luokse ei ole ollut halua palata.

Kirjoitan tätä arvostelua koska juuri tällä hetkellä kuuntelen tänään hankkimaani levyä. Voisin uskoa katsovani jakson Miami Vicea, mutta en ehkä jaksaisi katsoa siitä kokonaista kautta. Ehkä Tutun kanssa käy niin että sen seuraava kuuntelu on jossakin kaukana tulevaisuudessa. Nimittäin levyhyllyssäni on paljon sellaisia loistavia Miles-levyjä, joilla ei ole lainkaan syntikoita eikä missään nimessä rumpukoneita.

Petri Myllylä / 8.5.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit