Andrew Hill: Judgment!




Oma jazz kuunteluni on ollut 80-luvun kouluvuosista alkaen satunnaista, mutta toisaalta säännöllistä. Ehkä oman musaopettajan pianon soitosta johtuen koskettimet ovat olleet itselleni ehkä se tutuin jatsin instrumentti. Ja vibrafoni yksi vähiten tuttuja. Tällä levyllä on tarjolla molemia vaikka toki liiderinä koskettimet ovatkin.

Levyn alkuperäisissä saate teksteissä taidettiin mainita että Andrew Hill on pidetty avant-garde muusikkona, mutta 2000-luvun korvin kuunneltuna hän menee kyllä ihan mainiosti perinteitä kunniottavana jatsimiehenä. Tosin hänen Blue Noten toinen sessio, pari kuukautta ennen Judgmentia, poikkesi normaalista sillä sillä soitti simultaationa kaksi basistia. Mahtoiko se olla osasyy siihen että sessio jäi muutamaksi vuodeksi "hyllylle".

Bobby Hutcherson oli pari viikkoa ennen tätä sessiota äänittänyt liiderinä, mutta se jäi hyllyllä 36 vuodeksi ja ensilevyn sessiot olivat yhä 15 kuukauden päässä. Hill arvio levyn takakannen haastattelussa aivan oikein että vibrafonisti on instrumentinsa tulevaisuuden nimi. Basisti Ritchard Davis oli Hillin uran alussa mukana kaikilla hänen sessioissa, mutta rumpali Elvin Jonesin ja pianistin yhteiset päättyivät tähän toiseen kertaan. He olivat edellisen vuoden keväällä (ennen Hillin muuttoa New Yorkiin) osallistuneet Jimmy Woodsin Conflictin äänityksiin.

Amerikkalainen Music Matters -yhtiö on julkaissut paljon Blue Note -yhtiön levyjä kahden kiekon versioina, jossa albumin materiaali on jaettu neljälle 45 RPM levyn puolikkaalle. Niissä on luonnollisesti paksut ja kiiltäväkantiset avattavat kannet, joissa on sessiossa otettuja valokuvia. Tilasin tällaisen limited edition (numerolla 0721) hifistely-levyn kokoelmiini ja lompakko tyhjänä joudun tietenkin kirkkain silmin kehumaan että eron normipainokseen kuulee ensimmäisestä tahdista alkaen.

Petri Myllylä / 26.08.2020

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit