Lee Morgan: Search For The New Land




Lee Morganin paluu Blue Note yhtiölle sujui onnellisten tähtien alla. Heinäkuussa 1964 julkaistava Sidewinder tulisi kohottamaan trumpetistin elintasoa ja tunnettavuutta myös jazz fanaatikkojen ulkopuolella (nimikappale päätyi jopa automainokseen). Sidewinderin seuraajaa äänittiin 5 kuukautta ennen edellisen levyn julkaisua joten tästä ei ollut vielä tietoakaan. Jos olisi ollut, Search For The New Landista olisi arvatenkin tullut erilainen. Levypomo ja tuottaja Alfred Lion yritti uusia Sidewinderin menestystä, ja koska hän ei kokenut Search For The New Land vastaavan fanien toiveita, hän ei halunnut sitä julkaista. Puoli vuotta myöhemmin äänitetty Tom Cat jäi sekin hyllylle. Näin keväällä 1965 äänitetystä Rumprollerista tuli seuraavan vuoden alussa Sidewinderin "seuraaja". Tätä korostaa myös tenorisaksofonisti Joe Hendersonin mukana olo molemmilla levyillä. Search For The New Land ilmestyi lopulta vuoden 1966 lopussa jolloin Morganin suurin noste oli jo haihtunut (vaikka mies oli edelleen instrumenttinsa eliittiä).

Pian Search For The New Land session jälkeen Lee Morgan palasi Art Blakey & Jazz Messengersin riveihin. Sessioon osallistui kyseisen bändin pääasiallinen säveltäjä, tenorisaksofonisti Wayne Shorter ja bändissä pari vuotta bassoa soittanut Reggie Workman. Rummuissa on ainoa mies Sidewinderin sessioista eli Billy Higgins. Ymmärtääkseni sessio oli ainoa jolla kitaristi Grant Green soittaa Morganin kanssa. Vaikka Hank Mobley'n No Room For Squares kannessa komeilevat sekä Morganin että nopeaa nousua tehneen Herbie Hancockin nimet, he eivät soittaneet samassa sessiossa vaan Search For The New Land on ensimmäinen kolmesta Leen sessiosta, jolla pianisti soittaa. Session miehityksessä on mielenkiintoista se että sillä soittavat Wayne Shorter ja Herbie Hancock (molemmat yhä 2020 elossa) siirtyivät myöhemmin 1964 Miles Davisin kvintettiin.

Vaikka Lee Morgan oli jo vuosia säveltänyt materiaalia omille ja Jazz Messengersin levyille, huomionarvoista on että Search For The New Landilla ei ole mukana paljon säveltäneen Shorterin materiaalia vaan kaikki viisi tulevat trumpetistilta. Vaikka mikään niistä ei yllä kiinnostavuudessa Sidewinderin nimikappaleen tasolle, on silkka vääryys että tämä levy ohitettiin aikanaan vähemmän kiinnostavana. Sitä se nimittäin ei ole ja itseäni ilahduttaa erityisesti Grant Greenin kitarointi.

Petri Myllylä / 03.08.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit