Lee Morgan Indeed!




Musiikin maailmassa on paljon lapsitähtiä. Ehkä Lee Morgan ei aivan täytä näitä kriteereitä, mutta tätä esikoisessiotaan soittaessaan hän oli isossa roolissa jazz legenda Dizzy Gillespien bändissä.

Enemmän jatsia kuunnelleet ovat sanoneet tästä levystä jotakin tyyliin "loistava aloitus tulevalle loistavalle uralle". Olen kuunnellut joitakin Leen myöhempiä levyjä, mutta ei minulle tule tätä kuunnellessani sellaista tunnetta että eihän tämä vielä mitään huippua ole. Ehkä korvani ei ole niin kehittynyt.

Studiossa on mukana Morganin soittokaveri Philadelphiasta, alttosaksofonisti Clarence Sharpe, ex-Jazz Messengers pomo pianisti Horace Silver, työteliäs studiobasisti Wilbur Ware sekä Miles Davis Quintetin basisti Philly Joe Jones. Levy-yhtiö pomo ja tuottaja Alfred Lion ei siis säästellyt vaan hankki paikalle ammattimiehet tukemaan nuoren nousevan tähden ensimmäistä sessiota. Blue Note sai levyn markkinoille vasta seuraavana päivänä Savoy-yhtiön toimesta äänitetyn Introducingin jälkeen.

Kun Blue Note vuonna 2014 juhlisti yhtiön 75-vuotista taivalta, se aloitti massiivisen vinyyli uusintajulkaisusarjan. Muutamassa vuodessa markkinoille saatiin toista sataa nimikettä. Vaikka levyjen (USA:n) hinnat olivat hyvin kohtuullisia, lunta tuli tupaan siitä että levyt oli masteroitu alkujaan CD:tä varten digitoidusta materiaalista. Myös levyjen prässäyksessä oli ajoittain ongelmia. Oma levyni tulee 2016 italialaisen yhtiön lisensoimasta Euroopan painoksesta. Rahamies hankkii hyllyynsä Blue Noten yhteistyökumppanin Music Matters Ltd:n 2011 julkaiseman kokonaan analogisen rajoitetun ja numeroidun audiofiili painoksen. Siinä levy on sujautettu paksujen kiiltävien ja avattavien kansien väliin. 

Petri Myllylä /07.10.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit