Donald Byrd: Free Form




Blue Note -levy-yhtiön toinen omistaja, tuottaja Alfred Lion tunnettiin pyrkimyksestään julkaista vain ensiluokkaista musiikkia. Varsinkin 1950- ja 60-luvun jatsilevyt syntyivät useasti yhden päivän sessioissa joten niihin ei sitoutunut suuria summia tuotantorahaa. Alfredin bisnes ei siis kaatunut vaikka yksittäisen session nauhat jätettiin käyttämättä ja työnnettiin nauhavarastoon. Alkuperäiset omistajat myivät yhtiönsä 1965 Liberty Recordsille, mutta Albert oli vielä vastuussa yhtiön toiminnasta kun tämä levy vihdoin laitettiin markkinoille syksyllä 1966.

Trumpetisti Donald Byrd käyttää tässä sessiossa edelliseltä levyltä tuttua rytmiryhmää. Nuori nouseva tähti pianisti Herbie Hancock oli ollut mukana jo hyllytetyksi joutuneella huhtikuun sessiossa (joka julkaistiin 1979 nimellä Chant). Hancockin nauttimasta arvostuksesta on osoituksena se että Royal Flushilla oli yksi hänen sävellys mutta nyt niitä on jo kaksi. Bassoa soittava Butch Warren ja rumpali Billy Higgins hoitavat jälleen kerran homman kotiin ja ei ihme että he olivat studiossa myös 5 kuukautta myöhemmin kun Hancock purkitti oman esikoislevynsä (se jossa on Watermelon Man). Hienosti keskenään kommuniokoiva kolmikko oli viimeisen kerran yhdessä joulukuussa 1962 Grant Greenin sessiossa. Royal Flushin tavoin Free Form on kvintetti sessiosta mutta nyt Pepper Adamsin tilalla kuullaan tenorisaksofonisti Wayne Shorteria. Hänelle tämä sessio on kahdella tavalla merkityksellinen. Ensinnäkin se jäi hänen ainoaksi Donald Byrdin kanssa mutta samalla yhä 2020-luvulla jatkuvana ensimmäiseksi kymmenistä yhdessä Herbie Hancockin kanssa. Kolme vuotta myöhemmin he molemmat olivat osa maailman tärkeintä kvintettiä yhdessä liideri Miles Davisin kanssa.

Petri Myllylä / 22.09.2020


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit