Thad Jones: The Magnificent Thad Jones




The Magnificent Thad Jones -levyn mono-laitteistolla tehdyt äänitykset alkoivat 9.7.1956 mutta kuuden miehen kokoonpanon sovitukset biiseistä eivät tyydyttäneet tuottajaa. Tuosta sessiosta on julkaistu vain kappale Something To Remember You By, jolla on mukana kitarassa Kenny Burrell, löytyy CD:n (ja joidenkin vinyylipainoksien) bonuksista. Neljä muuta session biisiä odottavat yhä julkaisua (joka voi hyvinkin tapahtua kuten 1959 Art Blakey sessio, joka julakistiin 2020).

Seuraava sessio viisi päivää myöhemmin onnistui niin hyvin että alkuperäinen viiden biisin mittainen levy koostuu pelkästään tuon päivän äänityksistä. Sessiosta ylijäänyt I Have Got A Crush On You laitettiin seuraavana vuonna levylle Volume 3. Myös se löytyy CD:n bonuksena.

Oma musiikkiharrastukseni syttyi teininä 1970-luvun lopulla analogisen aikakauden loppupuolella. Melko pian sen jälkeen LP-levyjen takakansissa alkoi näkyä sanat "digital recording". Muutama vuosi myöhemmin levyt vaihtuivat digitaalisiin. Innostuin uudesta aikakaudesta valtavasti ja alle kaksikymppisenä ensimmäisten joukossa hankin CD-soittimen. Tuosta ajasta on nyt kulunut jo 35 vuotta.

Tätä kirjoittaessani kuuntelen vinyylilevyltä analogisesti äänitettyä musiikkia, jonka amerikkalainen Music Matters -yhtiö on uusintaprässännyt alkuperäisistä analogisista masternauhoista. He ovat julkaisseet paljon Blue Note -yhtiön levyjä kahden kiekon versioina, jossa albumin materiaali on jaettu neljälle 45 RPM levyn puolikkaalle. Niissä on luonnollisesti paksut kiiltävät ja avattavat kannet, joiden sisällä on sessiossa otettuja valokuvia. Tilasin tällaisen hifistely-levyn kokoelmiini ja lompakko tyhjänä joudun tietenkin kirkkain silmin kehumaan että eron normipainokseen kuulee ensimmäisestä tahdista alkaen. Nyt, 55-vuotiaana tuntuu hienolta että joillakin on ollut uskoa analogiseen ääneen, ja että he ovat vaalineet sitä. Vaikka se on heille bisnestä, se tuntuu silti lähes kulttuurityöltä. Tämän levyn omistaminen lämmittää mieltä aivan kuten nähdessäni jokin aika sitten arvatenkin suurella vaivalla entisöidyn vuoden 1968 Ford Mustangin.

Mutta olisiko 38 minuuttiseen levyyn voinut silti liittää kyseiset bonukskappaleet?  Voisi kuvitella että julkaisu olisi ollut audiofiilisesti korkealaatuinen vaikka 38 minuutin sijaan neljälle puoliskolle olisi laitettu 49 minuuttia. Tuolloinkin julkaisun minuuttihinta olisi rollut unsaan euron hintainen ja nykyisenkaltaisena lähes puolitoista euroa.

Petri Myllylä / 25.09.2020

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit