Oliver Nelson: The Blues and the Abstract Truth




Innstuttuani syventämään jatsin tuntemustani 2010-luvulla etenin ensiksi soittajista, joita olin jo kuunnellut pari vuosikymmentä. Taisin tutustua trumpetisti Freddie Hubbardiin Herbie Hancockin esikoislevyllä Takin' Off. Pidän Freddien tavasta soittaa ja olen sittemmin tutustunut myös hänen myöhempään tuotantoon. Oliver Nelson oli, ja on tavallaan yhä itselleni suhteellisen tuntematon muusikko. The Blues and the Abstract Truth on pitkän ja menestyksekkään uran tehneen säveltäjän ehdottomasti tunnetuin albumi.

Ehdin kuunnella vain kolme kertaa 21 kuukautta aiemmin hankkimaani levyä kun menin ostamaan sen uudestaan. En vahingossa vaan koska kesällä 2021 ykkösluokan jatsi uusintajulkaisuja tekevä Analogue Productions julkaisi levystä avattavilla kansilla olevan täysin analogisen painoksen. Pari vuotta aiemmin Tsekeissä prässätty albumi on tehty todennäköisesti digitaalisesta materiaalista. Levyjä peräjälkeen kuunnellessa joudun kuitenkin toteamaan että en kuule niiden välillä (mahdollisesti) olevaa eroa.

Petri Myllylä / 19.10.2021


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit