Skynyrd's First and... Last




Lynyrd Skynyrdin manageri Alan Walden houkutteli vanhat kamunsa Jimmy Johnsonin ja Roger Hawkinsin maksamaan bändin demoäänitykset Quinvy Studiosilla herrojen oman studion Muscle Shoals Sound Studios oltua ylibuukattu (ja aikakauden yhtenä huippustudioista liian kallis moisen tuntemattoman bändin demoamiseen). Osa näistä demoista julkaistiin 1991 Skynyrd-boxilla. Vaikka tämän levyn nimi viittaa ensimmäiseen, ei se eikä edes sen päivitetty versio sisällä vuoden 1970 demoja vaan keskittyy nimensä mukaisesti Muscle Shoalsissa äänitettyyn musiikkiin.

Jimmy Johnson innostui Lynyrd Skynyrdistä kuultuaan naapuristudiossa tehdyn demon. Hän äänitti ja tuotti vuosina 1971 ja 1972 reilun levyllisen materiaalia, joka jäi aikanaan julkaisematta bändin saatua levytyssopimuksen MCA:n kanssa. First... and Last on bändin kunnianosoitus tärkeille tukijoilleen, joiden kanssa he eivät koskaan julkaisseet musiikia mutta joiden innostus bändiä kohtaan kannusti sitä jatkamaan valitsemallaan linjalla suuren yhtiön tähtituottajien kanssa. Vuonna 1975 ja 1976 bändi ja Johnson palasivat näihin nauhoihin Muscle Shoals studioilla lisäten niihin taustalauluja ja uusia kitararaitoja. Oletan että tarkoituksena oli myös julkaista niitä, mutta bändin toiminnan päättyessä kohtalokkaaseen lento-onnettomuuteen, MCA saatttoi materiaalin lopulta julkaisukuntoon. Vuonna 1991 julkaistulle boxille tiputeltiin vielä muutama ennenjulkaisematon kappale, mutta lopulta vuonna 1998 kaikki Muscle Shoals Sound Studios äänitykset kasattiin kuvan albumille.

Skynyrd's First and... Last on itselleni kiinnostava albumi kahdesta syystä. Ensinnäkin siltä löytyvien myöhemmin julkaisematta jääneiden "uusien" biisien takia. Toisekseen siltä löytyvien tuttujen kappaleiden varhaisten versioiden vuoksi. Esikoisalbumin raidoista Ain't The One ja Free Bird äänitettiin ensimmäisen kerran jo 1971 (Free Bird demottiin jo 1970). Nämä molemmat ovat saaneet kahdessa vuodessa selvästi lisää ilmaa siipiensä alle, varsinkin majesteettinen Free Bird. Tuskin biisin alkuperäisestä vuoden 1971 versiosta olisi tullut sellaista klassikkoa kuin mitä kaksi vuotta myöhemmin äänitetystä versiosta tuli. Kolme muuta esikoislevylle päätynyttä raitaa Simple Man, Things Goin' On ja Gimme Three Steps äänitettiin vuonna 1972. Down South Jukin' äänitettiin sekin seuraavana vuonna uusiksi ja se päätyi singlen b-puolelle.

Bändin kakkoslevy ei sisältänyt yhtään 1971/72 äänitettyä raitaa, mutta Second Helping sessioissa 1974 uusintaäänitettiin First... and Lastilta löytyvä Was I Right Or Wrong. Tuo versio julkaistiin 1991 boxilla. Nuthin' Fancyn sessioissa ei sitä vastoin palattu enää varhaiskauden biiseihin, mutta myöhemmin kylläkin. Trust äänitettiin kolme vuotta myöhemmin ilmestyneelle Gimme Back My Bulletsille ja pisimpään uusintaäänitystä odottanut One More Time viisi vuotta alkuperäisäänityksen jälkeen Street Survivorsille.

Rickey Medlocke, joka nykyään luostaa Lynnäreitä, kasvoi heidän kanssa samassa kaupungissa. Kun Rickey palasi kotiinsa etelään vuoden 1970 lopulla bändinsä Blackfootin ei-niin menestyksekkäältä pohjoisen kiertueelta, häntä pyydettiin Lynyrd Skynyrdiin rumpaliksi. Vuoden 1971 äänitysten joukossa on neljä hänen tekemää (ja laulamaa) biisiä. Saman vuoden kesällä Blackfootin basisti Greg T. Walker korvasi alkuperäisjäsenen Larry Junstromin. Alkuvuoteen 1972 mennessä Medlocke ja Walker kasasivat oman bändinsä uudelleen vaikka Medlocke soittikin hetken yhdessä bändin uuden rumpalin kanssa. Kun Lynyrd Skynyrd äänitti syksyllä 1972 viimeisen kerran Muscle Shoals'issa sen kokoonpano oli saanut jo hieman pysyvyyttä. Rumpali Bob Burns pysyi bändissä vuoteen 1974 ja basisti Leon Wilkinson on/off asenteella kuolemaansa saakka vuoteen 2001.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit