The Magician's Birthday




Rockbändeillä oli 1970-luvulla käsittämätön työtahti. Neljä kuukautta edellisen levyn julkaisun jälkeen Uriah Heep palasi studioon tekemään uutta, marraskuussa 1972 julkaistavaa ja sen vuoden toista levyään. Moinen kiirehtiminen ei taatusti ollut kokonaistaloudellinen ratkaisu. Mikäli bändin olisi annettu kiertää syksy levyä markkinoiden, se olisi taatusti jatkanut hyvää myyntiä jouluun saakka, ja samalla Ken Hensley ja muut bändin biisintekijät olisivat saaneet kypsytellä uusia biisejä. 

Hankin The Magician's Birthday'n aikoinaan 80-luvun alussa kuunneltuani paljon sitä ennen bändin kahta edellistä levyä. Näihin verrattuna The Magician's Birthday oli, ja on yhä itselleni pieni pettymys. Vaikka kansiteksteissä Ken Hensley hehkuttaa levyä, vuoden 1995 painoksessa hän on sitä kohtaan selvästi kriittisempi. Reilun 30 vuoden Heep-diggailun jälkeen löytyy minultakin sen verran perspektiivisyyttä, että nostan tämän levyn silti bändin viiden tärkeimmän joukkoon.

Levyn avausraita Sunrise ei ehkä ole bändin kirkkainta kärkeä, mutta komealla kuorolla kuorrutettu perusraita toimii erinomaisesti juuri levyn avaajana. Mutta jo sen jälkeen bändi tyytyy perustavaraan, singlenä julkaistu Spider Woman ei ole uusi Easy Livin'. Kymmenien kuuntelukertojen tuloksena The Magician's Birthday'n omiksi suosikikseni ovat nousseet Echoes In The Dark ja Sweet Lorraine sekä ehkä suurimpana sen nimiraita. Edelliseen levyyn verrattuna Birthdayn ongelmana on muutamat tylsät biisit, niistä inhokkini ovat Rain, Blind Eye ja Tales. Jälkimmäisellä kuullaan vierailevana muusikkona pedal steel -kitaristi B. J. Colea. 

The Magician's Birthday julkaistiin ensimmäisen kerran remasteroidussa muodossa 1996, jolloin siihen lisättiin kaksi levyn sessioista ylijäänyttä raitaa. Näistä Silver White Man löysi myöhemmin kodin David Byronin esikoisoololta. Kyseiset bonusbiist löytyvät myös vuonna 2003 julkaistulta expanded deluxe editionilta. Siinä on lisäksi levyn muista kappaleista viisi vaihtoehtomiksausta ja/tai äänitystä.,

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit