Bennie Green: Minor Revelation / The 45 Session




Blue Note -levy-yhtiön toinen omistaja, tuottaja Alfred Lion tunnettiin pyrkimyksestään julkaista vain ensiluokkaista musiikkia. Varsinkin 1950- ja 60-luvun jatsilevyt syntyivät useasti yhden päivän sessioissa joten niihin ei sitoutunut suuria summia tuotantorahaa. Alfredin bisnes ei siis kaatunut vaikka yksittäisen session nauhat jäivät käyttämättä ja ne työnnettiin nauhavarastoon. Alkuperäiset omistajat myivät yhtiönsä 1965 Liberty Recordsille, jonka taasen United Artists osti 1971. Jälkimmäisen omistuksen aikana vanhoja sessioita alettiin vihdoin julkaista. Tämä toiminta kiihtyi selkeästi 1979 kun EMI otti yhtiön ohjat käsiinsä. 

Vetopasuuna ei ole minun suosikki instrumentti jatsissa, mutta en minä sen kuuntelua pakoile. Bennie Green on soittomies parhaimmasta päästä ja kun hänen kanssa studiossa on ammattimiehiä, heidän svengaava bop on nautinnollista kuunneltavaa. Erikoismaininta pianisti Sonny Clarkille, joka jälleen kerran nostaa omalla panoksellaan kokonaisuutta.

Vaikka tämän levyn parhaat palat julkaistiin jo 50-luvulla, fania lämmittää että sessio saatiin lopulta yksien kansien väliin. Ostin The 45 Session nimellä kulkevan uuden LP:n ja vasta kotiin tultuani huomasin että 2017 prässätty levy on piraatti. Levyllä on kaksi versiota Encore kappaleesta eli todennäköisesti se on masteroitu japanilaisesta 1996 julkaistusta CD:stä.

Petri Myllylä / 28.10.2021


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit