Fillmore East 1969/1970




Jimi Hendrix unohti syksyllä 1966 muuttaessaan Lontooseen edellisenä vuonna tekemänsä levytyssopimuksen tuottaja Ed Chalpinin kanssa. Kaikki muut kitaristin aiemmin tekemät velvoitteet sovittiin manageri Chad Chandlerin toimesta ennen hänen soolouran alkua Englannissa. Jimi oli allekirjoittanut sopimuksen ollessaan Curtis Knight & The Squires bändissä, jonka kanssa hän teki pari singleä. Hendrix'in lyötyä itsensä läpi, Ed Chalpin usutti juristinsa hänen kimppuun. Tuntematta viihdemaailman juridiikan kiemuroita, Jimi halusi hyvittää mokansa äänittämällä kesällä 1967 lisää materiaalia vanhan bändinsä kanssa. Nämä Chalpinin firman PPM Industries mukaan nimetyt äänityksen muodostavat yhden oman saagansa Hendrix tarinassa.

Pitkän juristiväännön seurauksena kesällä 1968 Jimi velvoitettiin tekemään työn alla olleen Electric Ladylandin jälkeen myös yksi levy Chalpinin yhtiölleen. Velvoitteen täyttyminen siirtyi kun keväällä 1969 äänitetyistä sessioista ja keikoista ei saatu kasattua suunniteltua live-julkaisua. Alkuperäisen Experience-trion hajottua, kitaristi halusi laajentaa bändiään. Hän keräsi ympärilleen ison kokoonpanon, joka sekin hajosi pian maineikkaan, mutta musiikillisesti hiukan epämääräisen Woodstock-keikan jälkeen. Band Of Gypsys syntyi lokakuussa 1969 rumpali Boddy Miles liittyessä bändiin. Basisti Billy Cox oli liittynyt Jimin studiokokoonpanoon jo saman vuoden huhtikuussa.

Band Of Gypsys oli funkin, r&b ja soulin pyhään kolminaisuuteen uskova kokoonpano. Se äänitti 31.12.1969 ja 1.1.1970 New Yorkin Fillmore Eastissä soittamansa neljä keikkaa. Näiden neljän keikan lisäksi bändi ehti työskennellä studiossa noin 3 kuukautta ennen hajoamistaan. Noista äänityksistä ehdittiin julkaista ennen Jimin kuolemaa Band Of Gypsys LP sekä nopeasti markkinoilta pois vedetty single Stepping Stone/Izabella.

Maaliskuussa 1970 julkaistu LP Band Of Gypsys hoiti tehtävänsä eli päätti lähes kolme vuotta jatkuneen juridisen väännön. Itselleni se on ollut haastavin Jimin neljästä virallisesta levystä. Levy on musiikillisesti selvästi erilainen verrattuna miehen studiolevyihin. Muilla levyillä hänen taustabändin tehtävä on ollut tukea kitaristia, mutta tällä levyllä paikoin Jimi tukee rumpalilaulaja Buddy Milesia. Jimi ei halunnut tarjoilla entiselle riitakumppanilleen isoa kasaa omia uusia biisejään ja niin Gypsys-levyn kuudesta biisistä kaksi on Milesin kirjoittamia ja laulamia. Hendrixin biiseistä Machine Gun ja Message To Love ovat levyn omat suosikkini.

Band Of Gypsys -levyn oikeuksien siirryttyä Jimin perikunnalle, he julkaisivat 1999 tupla-CD:n (ja keräilyharvinaisuudeksi tulleen triplavinyylin) Live At The Fillmore East, jolla on lisää materiaalia vuodenvaihteen 69/70 äänityksistä. Polydor oli tosin ehtinyt kahdeksan vuotta aiemmin laajentaa alkuperäistä julkaisua kolmella CD-bonuksella, joista uudenvuodenpäivän ensimmäisen keikan Foxy Lady ei löydy kuin tältä nykyään tavattoman harvinaiselta CD:ltä. Kuudentoista biisin mittaan venytetty Live At Fillmore East sisältää keikoilta yhteensä 13 aiemmin julkaisematonta äänitystä. Niiden lisäksi alkuperäiselle levylle rankasti editoitu We Gotta Live Together kuullaan paljon aiempaa pidemmässä muodossa. Vaikka tupla-CD ei ole autenttinen ja se on pituudeltaan paljon yksittäisiä keikkoja pidempi, se onnistuu luonnollisesti antamaan alkuperäistä vinyylilevyä laajemman kuvan lyhytaikaisen kokoonpanon lavailmeestä. Itseäni harmittaa tavattomasti että jätin aikoinaan sen vinyyliversion ostamatta vaikka sitä käsissäni pidin.

Vuonna 2010 julkaistulla 4 CD:n West Coast Seattle Boy -boxilla on mukana kolme aiemmin julkaisematonta kappaletta uudenvuodenaaton iltakeikalta. Näistä neljätoistaminuuttinen Stone Free on yksi kyseisen laatikon monista helmistä. Keikoilta jäi kuitenkin yhä yli 20 julkaisematonta biisiä joten oli selvä että jossakin vaiheessa Jimin perikunta ryhtyy julkaisemaan keikkoja kokonaisina. Se hetki koitti lokakuussa 2016 kun tupla-LP Machine Gun: The Fillmore East First Show 12/31/1969 julkaistiin. Nimensä mukaisesti se sisältää ensimmäisen neljästä keikasta. Kuten yleensä kahden keikan iltoina niistä ensimmäinen on selvästi (tässä tapauksessa keskiyöllä alkanutta) "iltakeikkaa" lyhyempi.

Useasta julkaisusta huolimatta arkistoissa odottaa yhä toistakymmentä julkaisematonta biisiä. Näistä muutama on kuunneltavissa pientä maksua vastaan Bill Grahamin nauhajäämistöä hoitavan Concert Vaultin sivuilta. Pikkukuvissa nähtävä kuuden levyn bootleg on kasattu virallisista julkaisuista, videomateriaalista sekä yleisöäänityksistä. Ehkä jossakin on se päivä jolloin vastaava julkaisu saadaan virallisesti levyauppojen hyllyihin. 

Maaliskuussa 2010 alkuperäinen Band Of Gypsys julkaistiin vuosien tauon jälkeen vinyylinä. Omistin aikanaan levyn remasteroidun CD:n, mutta vinyylin taika on purrut minuun enemmän ja kuuntelin sitä parin viikon aikana enemmän kuin mitään muuta hankkimaani "uutta" vinyyliä. Nostalgianälkäisille tämä julkaisu on herkkua, mutta keräilijä saa yhä odottaa laajempaa kaikki neljän keikkaa sisältävää pakettia.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit