Mötley Crüe




 

Mötley Crüe - Mötley Crüe

Näin jälkeenpäin vuosi 1994 oli musiikillisesti erinomainen. Soundgarden, Nine Inch Nails, Stone Temple Pilots ja Pantera julkaisivat menestyslevyt. Kuuntelen niitä edelleen. Samaa voi sanoa tästä John Corabin ainoasta Mötley Crüe -levystä.

Mötley Crüe oli ollut ongelmissa 90-luvun alussa. Viinaa ja huumeita oli käytetty niin paljon, että oli aika lopettaa. Ainakin hetken kuolleenakin ollut Nikki Sixx oli sitä mieltä. Hänen bändi, hänen säännöt. Jostain syystä, ja jollain tapaa, laulaja Vince Neil onnistui yhdistämään kilpa-autoilun ja ryypiskelyn. Bänditreeneihin sen sijaan ei ollut huvitusta. Tuli potkut. The Scream-solisti Corabi valittiin tilalle. 

Mötley Crüe on soinniltaan vahva. Sitä tehtiin kauan ja kalliilla. Tuottajana toimi Bob Rock, joka oli takonut platinaa mm. Metallican Black Albumista ja Mötley Crüen edellisestä levystä Dr.Feelgoodista. Soundit ovat ajanmukaiset, eli raskaat. Tunnelma on synkkä, koska grunge. Mötley Crüelta levy ei kuulosta. Party, party -biisejä levyllä ei ole, eikä enää lauleta vain tytöistä tytöistä, tytöistä. Tyyliltään levy on lähempänä The Screamin Let It Screamia kuin edellistä Mötley Crüe -levyä. Ehkä siksi se on niin hyvä.

Power To The Music, Hooligan's Holiday, Misunderstood ja monet muut olivat todella vahvoja sävellyksiä. Aina samaan samaan tottuneet fanit eivät näitä kuitenkaan ostaneet. Myöskään levy-yhtiö ei tykännyt eikä tukenut. Kiertue myi lippuja huonosti. Bändi aloitti toisen levyn äänittämisen Corabin kanssa, mutta se jäi kesken, kun solisti kyllästyi bändin riitelyyn tuottajan kanssa ja erosi. 


Tero Honkasalo

 

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit