In Trance




Tutustuin tähän levyyn 80-luvun alussa ja se taisi olla tuolloin myös nuoruuden tyttöystävän suosikkilevy. Diggailin sitä kyllä itsekin tuolloin aika lailla. Palasin sen äärelle 2000-luvulla remasteroidun CD:n myötä. Tuolloin kuunneltuna se ei enää maistunutkaan minulle. Toki albumin nimikappale on edelleen hieno biisi, kuten myös levyn avaama Uli Jon Rothin laulama Dark Lady. Mitään muuta sen kymmenestä biisistä en ottaisi soittolistalleni. Kakkospuolen avaava Robot Man löytyy yhtyeen livelevyltä ja tuo versio on selkeästi näistä kahdesta parempi.

Kitaristi Uli Rothin dominoi levyllä. Hänen soolonsa ovat useiden biisien keskiössä. Albumin päätösraita Night Lights on tästä paras esimerkki. Lisäksi hän on tehnyt yksin neljä sen kymmenestä biisistä sekä kaksi yhdessä rytmikitaristi Rudolf Schenkerin kanssa. Näistä Longing For Fire on mainitsemisen arvoinen.  Loput neljä ovat kaksikon Schenker ja Klaus Mainen yhteistyötä. 

Levyn kansi aloitti Scorpionsin uraa vahingoittaneiden seksististen kansien sarjan. Itselläni on levystä sen alkuperäinen saksalainen painos, jossa kitaran päälle laskeutuvan naisen oikea rinta on selvästi nähtävissä. Sittemmin kuvaa on käsitelty niin ettei joitakin tahoja suututtanutta nänniä ole nähtävissä. Saksalaisessa painoksessa on myös edellisen levyn mustavalkokuva takakannen biisitietojen välissä. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit