Muddy Water: Hard Again




Muddy Waters oli vuosikymmeniä juutalaisperheen omistaman Chess'in artisti. Yhtiön toisen omistajavaihdoksen jälkeen Muddy oli valmis siirtymään Johnny Winterin managerin Blue Sky -yhtiöön. Parivaljakko työsti yhdessä kolme albumia ennen Muddyn kuolemaa. Työnjako oli miehillä selvä: Muddy valitsee kappaleet ja soittajat, Johnny vastaa kitaroinnista ja tuotannosta. Hard Again on näistä kolmesta ensimmäinen ja se äänitettiin Edgar Winterin bändissä soittaneen ja omaa sooloura aloittelevan Dan Hartmanin Schoolhouse-studiolla kuudessa päivässä lokakuussa 1976.

Johnny Winter onnistui päivittämään Muddyn soundin nykyaikaan ja tämä levy toimikin aikanaan monille rocksukupolven musiikkifaneille helppona tutkimusmatkana bluesiin. Silti tuntuu hiukan väärältä, ettei bluesin sähköistäneen Muddyn Hoss-lempinimen saanut Telecaster soi lainkaan hänen uran merkittävimpänä pidetyllä levyllä. Esim. Rolling Stone -lehti kuitenkin kiitteli Muddyn sliden soittoa. Niin hyvin Winter oli jo nuoruudessaan opetellut esikuvansa tyylin. Biisivalinnat on tehty melko varman päälle ja levyllä on esimerkiksi uudet versiot Muddyn 1950-luvun hiteistä Mannish Boy ja I Can't Be Satisfied. Muddyn uudet biisit eivät ehkä ole hänen uran parhaita, mutta Hard Again ei kaadu tällaiseen seikkaan vaan bändin groove vie voiton. Seitsemän miehen musisointi on niin vakuuttavaa että sitä ei voi olla kuulematta Muddyn äänestä, niin vahva se on ensimmäisestä kiljaisusta lähtien. 

Johnny Winter hoitaa pääsääntöisesti kaikki levyn kitarasoolot ja slidekitaroinnit. Huuliharpisti James Cotton, joka oli soittanut Muddyn bändissä 50- ja 60-luvuilla, toi mukanaan omasta bändistään basisti Charles Calmesen. Cotton puhaltaa upeasti biiseissä Crosseyed Catissa ja Little Girlissä. Muut levyn soittajat, Bob Margolin kitarassa, levyllä loistokkaasti soittava Willie "Big Eye" Smith rummuissa ja Muddya vuoden vanhempi Pinetop Perkins pianossa, kuuluivat tuolloin Muddyn vakiobändiin. 

Winter yritti saada Muddya soittamaan myös akustista materiaalia mutta blues-legenda ei oikein innostunut asiasta. Sony julkaisi remasteroidun levyn vuonna 2004 ja liitti siihen sessioista ylijäänneen Walking Through The Park. Winter palasi biisin pariin kesällä 1977 kun hän äänitti Muddyn kiertuebändin kanssa oman Nothin' But The Blues -levynsä. Hard Again'in sessioista jäi yli myös toinen akustinen biisi I Feel Like Goin' Home, mutta sen Johnny Winter laittoi neljä vuotta myöhemmin Muddyn viimeiseksi jäänneelle studiolevylle King Bee. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit