Guitar Slinger




Ostin tämän levyn sen ilmestymisen aikoihin vuonna 1984. Kuunneltuani vinyyliä intensiivisesti pari vuotta luovuin siitä ajatuksella että ostan sen itselleni myöhemmin (tuolloin uudessa) CD-formaatissa. Tätä ei koskaan tapahtanut, mutta minulla on ollut levy tiedostomuodossa vuodesta 2008 lähtien.

Guitar Slinger on Winterin chicagolaiselle Alligator Recordsille tekemästä kolmesta levystä ensimmäinen. Johnny oli tutustunut Alligator pomoon Bruce Iglaueriin jo 1970-luvun lopulla ja hän halusi kovasti päästä vain bluesiin erikoistuneeseen yhtiöön. Keväästä 1969 lähtien Wonterin managerina ollut Steve Paul ei tätä kuitenkaan kertonut vaan vedätti Brucea tarjoamaan diilistä isot rahat. Johnny Winter oli kuitenkin Alligatorille tärkeä sairaus ja auttoi saamaan yhtiöön muitakin sivuraiteille joutuneita Blues-muusikoita.

Nämä kolme Alligator-levyä ovat kokonaisuudessaan Winterin artistiuran laadullinen huipennus. Kaksi isolla egolla varustettua miestä, useasti itse levynsä tuottanut Johnny ja yleensä myös tuottajan pallilla istunut Bruce riitelivät studiossa niin paljon että sessioiden henki ei ollut kaksinen. Albert Collinsin rytmiryhmä basisti Johnny B. Gayden ja Casey Jones sekä kosketinsoittaja Ken Saydak joutuivat todistamaan useita tuloksettomia sessioita. Riitelyn lisäksi siihen tosin vaikutti Johnnyn virey eli humalatila. Hetki jolloin hän oli parhaimmillaan ei aina kestänyt kuin pari tuntia. Alligator satsasi neljän vuoden levytystauolta palanneeseen kitaristiin tekemällä MTV:lle Don't Take Advantage Of Me'stä musiikkivideon. 

Johnny Winter totesi jossakin uransa loppupuolen haastattelussa että hänen suurin pettymys oli se ettei hän saanut kertaakaan Grammya omasta levystä, vaan kolmesti tuottamastaan Muddy Watersin albumeista. Guitar Slinger oli kuitenkin Grammy-ehdokkaana mutta mikään valtava myyntimenestys se ei ollut nousten vain sijalle 183 Bilboardin listalla.

Johnny Winter esiintyi albumin julkaisun jälkeen 29.6.1984 Roskilden festareilla lähes 100.000 ihmisen edessä. Neljä keikan biiseistä, mukana Guitar Slingerin Boot Hill, löytyy 2010 julkaistulta DVD:ltä Live Through The '80s. Siltä löytyy myös neljä biisiä kahdelta Amerikan keikkalta. Näistä varhaisempi (20.11.1984) tulee MTV:n kitaristi-illasta, jolloin lavalla kävivät myös Tony Iommi, David Gilmour, Steve Cropper ja Neal Schon. Sen DVD-julkaisu olisi tervetullut. Jälkimmäinen 1984 esiintyminen on heikkolaatuinen kotivideo, jonka Lights Out on kuitenkin hyvä otanta Winterin comeback-levystä. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit