Aqua




Vuosikymmenen vaihtuessa kiinnostukseni Asiaa kohtaan väheni enkä hankkinut kahden ensimmäisen levyn kaveriksi heidän uusia julkaisujaan. Kun vuonna 1992 bändin miehityskin vaihtui kosketinsoittaja Geoff Downesia lukkunottamatta, ylenkatsoin tarkoituksetta bändin ns. Payne aikakautta. Kerkesin tosin nähdän bändin livenä vuonna 2005 juuri ennen alkuperäiskokoonpanon paluuta.

Aqua ei saa minua innostumaan. Vaikka Carl Palmer ja Steve Howe vierailevat levyllä, ei se edusta sitä progressiivista poppia johon itse aikanaan ihastuin. Levyn myöhempiin painoksiin lisättii vuoden 1992 keikoillakin soitettu Little Rich Boy.

Petri Myllylä 


Asia-faneilla oli joulu vuonna 2005 jo kesällä. Inside Out julkaisi uudelleen bonus-kappaleiden kera bändin tärkeimpiä levyjä. Tämän lisäksi bändin silloinen kokoonpano oli lähdössä, pitkälle maailmankiertueelle. Kun vielä lisätään, että bändin johtohahmo, kosketinsoittaja Geoff Downes ja alkuperäinen laulaja ja basisti John Wetton julkaisivat samana vuonna ensimmäisen yhteisen levyn aikoihin, oli siinä diggareille seurattavaa.

 

Ennen Aquan säveltämistä Asia oli ollut hetken kasassa lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan. Ainoastaan kitaristi Stewe Howea ei ollut saatu mukaan reunion-kiertueelle. Kitaraa soitti Hughes/Thrallista ja Meatloafista tuttu Pat Thrall. Kun tuli tämän levyn äänittämisen aika, John Wetton oli kiittänyt, kumartanut ja lähtenyt bändistä. Ehkä hän teki tilaa Steve Howelle. Laulajaksi ja basistiksi löytyi pienen etsimisen jälkeen John Payne –niminen kaveri. Paynella on Asia-niminen bändi vielä tänäkin päivänä. Carl Palmerin rumputyöskentelyä on ilo kuunnella. Aqua-sessioissa kitaraa soitti myös Al Pitrelli. Kiertueelle hän ei kuitenkaan lähtenyt vaan bändi kiinnitti Daren Vinny Burnsin kiertuekitaristikseen. Howe vieraili lavalla useilla keikoilla.

 

Materiaaliltaan Aqua on taattua pehmo-rockia ja paikoin kevyt-progea. Bändi oli säilyttänyt soundinsa ja päivittänyt sitä hieman amerikkalaisempaan suuntaan. Pitrellin heavy-tausta kuuluu musiikissa. Who Will Stop The Rain? on täydellinen pop-pala johon on uskallettu sisällyttää soitannollisia koukkuja ja kiemuroita. Aquan kappaleiden keveys ehkä hieman hämää kuulijaa. Kappaleet kuulostavat niin vaivattomilta ja helpoilta, että niiden jännittävimmät kohdat ja hienoudet menevät hieman ohi. Siinä olisi opittavaa tämän päivän progeilijoille. Kuinka tehdä mielenkiintoista musiikkia, mutta pitää se samalla haastavana?

 

Tero Honkasalo
 

 


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit