Beatles For Sale




Beatles teki seitsemässä vuodessa sellaisen määrän musiikkia, että nykyään bändeillä menee sellaisen julkaisemiseen lähemmäksi kaksikymmentä vuotta. Nopea julkaisutahti tuotti kuitenkin harvoja rimanalituksia. Beatles For Sale on yksi niistä kolmesta Beatles LP:stä jonka omistin teininä. Olin ihastunut bändin versioon Chuck Berryn Rock And Roll Music'istä ja se taisi olla syy levyn hankintaan. Vuosikymmeniä myöhemmin joudun toteamaan että albumi on menettänyt viehätysvoimaansa. 

Joulumarkkinoille 1964 kauppoihin saadulla neljännellä levyllään Beatles palaa kahden ensimmäisen LP:n kaavaan eli siltä löytyy kahdeksan omaa biisiä ja kuusi lainakappaletta. Lieneekö kesällä Englannissa julkaisun Long Tall Sally EP:n menestys saanut bändin innostumaan muidenkin Hampurin vuosien lavabravuurien coverointiin sillä peräti viisi sen biisiä tulee 50-luvulta. EP:llä olleen Matchboxin perään bändi coveroi George Harrisonin idolin Carl Perkins'iltä Everybody's Trying To Be My Baby ja (Ringon laulaman) Honey Don't. Tästä huolimatta Kansas City/Hey-Hey-Hey-Hey! nousee minusta kirkkaasti muiden lainabiisien yli.

Bändin omista kappaleista avausraita No Reply ja sitä seuraava I'm A Loser antavat levylle upean aloituksen, mutta levyn muu materiaali ei täysin onnistu ylläpitämään kokonaisuutta samalla tasolla. Hurriganes teki 70-luvulla oman versionsa albumin kääntöpuolen avanneesta Eight Day's A Week. Muistan nuoruudessani diganneeni sitä, mutta nykyään nostan albumin suosikkiraidakseni Paul McCartneyn kauniin I'll Follow. The Sunin. Valitettavasti sessioiden paras biisi päätettiin julkaista singlenä viikkoa ennen LP:tä eikä sitä laitettu albumille lainkaan. Sekä I Feel Fine että sen b-puoli She's A Woman olisi sopinut luontevasti levylle. Nyt nuo kappaleet löytyvät Past Masters nimiseltä tuplalta.

Vuoteen 1968 saakka Beatles-levyt julkaistiin sekä mono- että stereo-miksauksina. Näistä mono oli tuolloin vielä stereolevyä yleisempi ja sen miksaamiseen käytettiin paljon enemmän aikaa kuin stereon. Ehkä siksi sitä pidetään bändin harrastajien keskuudessa näistä kahdesta aidompana. Vuonna 1987 julkaistu Beatles For Sale -CD oli mono, mutta 2009 EMI julkaisi sen molemmat versiot. Stereoversion LP-julkaisu tapahtui 2012, ja mono-LP:n kaksi vuotta myöhemmin.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit