Help!




Kirjassa The 500 Greatest Albums Of All Times tämä albumi arvioitiin maailman 328. parhaaksi. Arvio pohjautuu vuonna 2003 Rolling Stone -lehden tekemään kyselyyn, jossa sadat musiikkialan ammattilaiset listasivat kukin 50 omaa suosikkilevyään. The Beatles sai listalle peräti kymmenen levyä, joista tämä oli heidän yhdeksäs. Tämä arvio koskee vain Help-albumia, ei samannimistä elokuvaa.

Koska Beatles esitti elokuvassa uusia laulujaan, ne piti äänittää ennen elokuvan kuvauksia. Erään helmikuisen viikon aikana bändi äänitti peräti 11 biisiä, joista kahdeksan päätyi Help LP:lle, Yes It Is laitettiin Ticket To Riden b-puolelle. Tuotteliaan session kaksi biisiä jäi kokonaan käyttämättömiksi ja ne julkaistiin vasta 1996 Anthology 2:lla. Levyn loput kappaleet, sekä alkujaan vain USA:ssa julkaistu Larry Williams -cover Bad Boy äänitetiin huhti- ja kesäkuun välisenä aikana. Sinkkubiisin Ticket To Ride päätyminen myös LP-raidaksi oli yllätys sillä bändin kolmella edeltäneellä levyllä ei ollut mukana lainkaan sinkkuraitoja. CD-aikakautena levylle olisi voinut luonnollisesti laittaa bonuksina Past Masters CD:lle päätyneet sinkun b-puolen Yes It Is ja Bad Boyn.

Help on albumina tasainen, ja siltä on vaikea löytää yhtään heikkoa palaa. Mukana on yhdeksän Lennon-McCartney -biisiä sekä peräti kaksi George Harrisonin kappaletta sekä kaksi coveria. Musiikillisesti bändi ottaa jälleen askeleen kohti innovatiivisempaa ilmaisua. Akustisen kitaran lisäksi levyllä kuullaan paljon tampuria sekä sähköpianoa että George Martinin soittamaa flyygeliä. Biiseissä I Need You ja It's Only Love on kuultavissa sähköisen rytmimusiikin suuri muutos eli kitaraefektit, joita Harrison noilla kappaleilla soittaa. 

Help-albumin tärkein ja hienoin biisi on kuitenkin Paul McCartneyn tekemä ja akustisen kitaran kanssa soolona esittämä Yesterday. George Martinin tekemät jousisovitukset ovat enemmän kamarimusiikkimaiset kuin  niin monien imelien balladien taustoja sävyttämät siirappiset. Biisi nousi välittömästi bändin keikkasettiin ja siitä alettiin tehdä heti uusia versioita. Biisi on sittemmin coveroitu yli 2000 kertaa. 

Vuoteen 1968 saakka Beatles-levyt julkaistiin sekä mono- että stereo-miksauksina. Mono oli tuolloin vielä stereolevyä yleisempi ja sen miksaamiseen käytettiin enemmän aikaa kuin stereon. Ehkä siksi sitä pidetään bändin harrastajien keskuudessa näistä kahdesta aidompana. Bändin tuottaja George Martin ei ollut edes valvomassa levyn alkuperäistä stereomiksausta joten hän miksasi siitä uuden version vuonna 1987. EMI on tehnyt tästä ns. virallisen sillä vain se on nykyään myynnissä (CD/LP) yksittäiskappaleena. Alkuperäinen vuoden 1965 stereomiksaus löytyy kuitenkin boksilta nimeltä The Beatles In Mono. 

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit