Beck, Bogert & Appice: I




Loistava Beatles cover Ticket To Ridesta nosti psykedeelisen rokin ja raskaan bluesin välimaastossa kulkeneen Vanilla Fudgen musamaailman tietoisuuteen. Muutamaa vuotta myöhemmin bändin perustajajäsenet, basisti Tim Bogart ja rumpali Carmine Appice olivat siirtymässä Jeff Beck Groupiin. Beckin auto-onnettomuus pisti suunnitellut bändikuviot kuitenkin jäihin. Bogart ja Appice perustivat sen jälkeen yhdessä toisten muusikoiden kanssa Cactuksen.

Kun Bogart ja Appice olivat jo työn touhussa Cactuksessa, Jeff Beck palasi sairaslomaltaan musiikin pariin ja perusti muiden soittajien kanssa Jeff Beck Group II:n. Loppukesästä 1972 Beck erotti bändin rumpalin Cozy Powellin ja basistin Clive Chamanin ja näin Cactuksen hajottaneet Bogart ja Appice päätyivät vihdoin bändiin, jota voisi kai kutsua Jeff Beck Group III:si. Lyhyen Amerikan rundin jälkeen kolmikkoa täydentäneet, Beckin edellisen kokoonpanon kosketinsoittaja ja laulaja lähtivät kuitenkin ryhmästä. Uusi bändi vaihtoi samalla nimekseen soittajien sukunimet Beck Bogart Appice.

Tutustuin tähän levyyn ensimmäisen kerran 90-luvun alussa. Se jäi tuolloin minulle etäiseksi. Syksyllä 2009 hankin sen itselleni uudemman kerran. Seuraavien vuosien aikana palasin levyyn useita kertoja ja vaikka se on musiikillisesti hyvä julkaisu, jättää se silti bändistä varsin ristiriitaisen vaikutelman. Mukana on kolme ansioitunutta muusikkoa jotka saavat vihdoin musisoida yhdessä. Siksi on yllättävää että bändi tarvitsee peräti viisi lainakappaletta saadakseen aikaiseksi levyllisen musikkia. Jo tässä vaiheessa olisi voinut heittää pyyhkeen kehään. Vai olikohan levy-yhtiön ennakot laitettu jo uima-altaan laajennukseen?

Repertoire julkaisi levystä vuonna 2006 kiitellyn remasteroidun painoksen, jossa on mukana bonuksina kahddesta levynn kappaleesta myös single versiot.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit