Mick Jagger: She's The Boss




Stones-fanit saivat odottaa reilut 20 vuotta bändin keulakuvan soololevyä. Aika moni taisi olla kevääseen 1985 mennessä jo kadottanut kipinän Rollareiden uusimpiin tuotoksiin. Muistan joidenkin kavereitteni diggailleen tätä levyä, mutta itse petyin siihen ja taisin myydä levyni vain muutamien kuuntelukertojen jälkeen.

Kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin palasin kumihuulisen energiapupun maailmalla hyvin menestyneeseen levyyn. Tottakai minulla oli omat ennakkoluuloni levyä kohtaan, sen myönnän. Ja kyllä levy ensimmäisellä kuuntelukerralla alkoi tökkiä. Pitkän kävelylenkin aikana meinasin kaivaa soittimen taskun pohjalta vaihtaakseeni mieluisampaan kuunneltavaan. Urheasta annoin levyn startat toisen kierroksen, jonka päätin lenkin jälkeen omassa rakkaassa nahkasohvassa nauttien laadukkaasta äänentoistosta. (Jos mp3-tiedosto voi sitä olla).

Palaan arviooni kuunneltua levyä hiukan enemmän.

Petri Myllylä


Takaisin edelliselle sivulle


Kommentit